Kulttuuritoiminnan rahoitus ja sponsoriyhteistyön rakentaminen
Vesala, Lasse (2009)
Lataukset:
Vesala, Lasse
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906103862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906103862
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää mitä eri rahoituksellisia mahdollisuuksia kulttuuritoimijoilla
on käytettävänään ja miten rakentaa näistä yhtenäinen rahoituskokonaisuus toiminnan mahdollistamiseksi. Samalla selvitetään ne tekijät, jotka kulttuuritoimijan tulee huomioida hakiessaan toiminnalleen rahoitusta ja erityisesti yritysyhteistyömuotoista sponsorirahoitusta. Tämä kirjallisuuteen perustuva laadullinen tutkimus on tehty toimeksiannosta kulttuuriyritys UMW Productions Oy:lle, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa ottaa rahoituksen suunnittelu
ja hankinta kulttuuritoimijoille sekä sponsorikonsultointi osaksi yrityksen liiketoimintaa.
Kulttuuritoiminnan liiketaloudellisen ammattiosaamisen tila on yleisesti heikkoa, minkä takia sekä rahoituksen hankinta että suunnittelu on tehotonta. Ammattiosaamisen heikko tila näkyy rahoituksen lisäksi toiminnassa myös yleisellä tasolla, mikä heikentää mahdollisuuksia entisestään. Tavoitteena onkin antaa tietoa kulttuuritoimijoille siitä, mitä kaikkea onnistunut yritysyhteistyö sisältää ja ohjata rahoitustoimintaa enemmän ammattimaisempaan suuntaan. Hyvin
järjestetty ja organisoitu monipuolinen rahoituspohja antaa kulttuuritoiminnalle ja sen kehitykselle vaadittavat edellytykset yhdessä muun ammattitaitoisen toiminnan ohella.
Onnistunut kulttuuriyritystoiminta edellyttää monipuolista rahoitusrakennetta, joka koostuu julkisesta rahoituksesta, tulorahoituksesta sekä yksityisestä rahoituksesta, kuten sponsori- ja yritysrahoituksesta. Näillä jokaisella on rahoituksessa oma toiminnallinen roolinsa: Julkisella
rahoituksella perustoimintojen ylläpito, tulorahoituksella toiminnan kehittäminen sekä yksityisrahoituksella
toiminnan laajentaminen, tavoitteiden tehokas toteuttaminen ja kaupallistaminen. Yhdessä nämä kolme antavat onnistuneelle toiminnalle hyvät edellytykset ja turvaavat myös sen, ettei toiminta ole vain yhden rahoituksellisen tekijän tai tahon varassa.
Suomessa sponsoriyhteistyö on harvinaista ja se keskittyy pääasiassa suurimpiin ja näkyvimpiin tapahtumiin. Tähän syynä on kulttuuritoimijoiden tietämättömyys yritysyhteistyön vaatimuksista ja samoin liikeyritysten tietämättömyys kulttuuritoiminnan monipuolisista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä liiketoimintaan. Onnistuneen sponsoriyhteistyön edellytykseksi kulttuuritoimijan tulee rakentaa itselleen selkeä imago, joka toimii pohjana koko toiminnalle, tuotteistaa oma tuote tai palvelu yrityksille kiinnostavaksi sekä sisäistää neuvotteluprosessin kolme vaihetta: valmistelu, neuvottelutilanne ja jälkihoito.
Omaa erikoisosaamistaan tulee kuitenkin pystyä hyödyntämään ja kulttuuritoimijoilla tätä on taiteen luominen ympäristössä, jossa tulisi olla mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Tämän takia kulttuuritoiminta tarvitsee taakseen myös vahvoja liiketoiminnan ammattiosaajia, jotka
eivät välttämättä itse luo taidetta, mutta ymmärtävät sen sisällön ja merkityksen ja tätä kautta pystyvät viemään sitä eteenpäin niin rahoituksellisesti kuin toiminnallisestikin.
on käytettävänään ja miten rakentaa näistä yhtenäinen rahoituskokonaisuus toiminnan mahdollistamiseksi. Samalla selvitetään ne tekijät, jotka kulttuuritoimijan tulee huomioida hakiessaan toiminnalleen rahoitusta ja erityisesti yritysyhteistyömuotoista sponsorirahoitusta. Tämä kirjallisuuteen perustuva laadullinen tutkimus on tehty toimeksiannosta kulttuuriyritys UMW Productions Oy:lle, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa ottaa rahoituksen suunnittelu
ja hankinta kulttuuritoimijoille sekä sponsorikonsultointi osaksi yrityksen liiketoimintaa.
Kulttuuritoiminnan liiketaloudellisen ammattiosaamisen tila on yleisesti heikkoa, minkä takia sekä rahoituksen hankinta että suunnittelu on tehotonta. Ammattiosaamisen heikko tila näkyy rahoituksen lisäksi toiminnassa myös yleisellä tasolla, mikä heikentää mahdollisuuksia entisestään. Tavoitteena onkin antaa tietoa kulttuuritoimijoille siitä, mitä kaikkea onnistunut yritysyhteistyö sisältää ja ohjata rahoitustoimintaa enemmän ammattimaisempaan suuntaan. Hyvin
järjestetty ja organisoitu monipuolinen rahoituspohja antaa kulttuuritoiminnalle ja sen kehitykselle vaadittavat edellytykset yhdessä muun ammattitaitoisen toiminnan ohella.
Onnistunut kulttuuriyritystoiminta edellyttää monipuolista rahoitusrakennetta, joka koostuu julkisesta rahoituksesta, tulorahoituksesta sekä yksityisestä rahoituksesta, kuten sponsori- ja yritysrahoituksesta. Näillä jokaisella on rahoituksessa oma toiminnallinen roolinsa: Julkisella
rahoituksella perustoimintojen ylläpito, tulorahoituksella toiminnan kehittäminen sekä yksityisrahoituksella
toiminnan laajentaminen, tavoitteiden tehokas toteuttaminen ja kaupallistaminen. Yhdessä nämä kolme antavat onnistuneelle toiminnalle hyvät edellytykset ja turvaavat myös sen, ettei toiminta ole vain yhden rahoituksellisen tekijän tai tahon varassa.
Suomessa sponsoriyhteistyö on harvinaista ja se keskittyy pääasiassa suurimpiin ja näkyvimpiin tapahtumiin. Tähän syynä on kulttuuritoimijoiden tietämättömyys yritysyhteistyön vaatimuksista ja samoin liikeyritysten tietämättömyys kulttuuritoiminnan monipuolisista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä liiketoimintaan. Onnistuneen sponsoriyhteistyön edellytykseksi kulttuuritoimijan tulee rakentaa itselleen selkeä imago, joka toimii pohjana koko toiminnalle, tuotteistaa oma tuote tai palvelu yrityksille kiinnostavaksi sekä sisäistää neuvotteluprosessin kolme vaihetta: valmistelu, neuvottelutilanne ja jälkihoito.
Omaa erikoisosaamistaan tulee kuitenkin pystyä hyödyntämään ja kulttuuritoimijoilla tätä on taiteen luominen ympäristössä, jossa tulisi olla mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Tämän takia kulttuuritoiminta tarvitsee taakseen myös vahvoja liiketoiminnan ammattiosaajia, jotka
eivät välttämättä itse luo taidetta, mutta ymmärtävät sen sisällön ja merkityksen ja tätä kautta pystyvät viemään sitä eteenpäin niin rahoituksellisesti kuin toiminnallisestikin.