Listaamattoman yhtiön voitonjaon verotus : suunniteltujen uudistusten vaikutus osakkeenomistajan verotukseen
Leppihalme, Jaana (2011)
Leppihalme, Jaana
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816044
Tiivistelmä
Listaamattomien osakeyhtiöiden sekä osingonjaon verotusta ollaan uudistamassa siten, että muutokset tulevat voimaan vuoden 2012 alusta. Tämän työn tutkimusongelma on selvittää, mitä erilaisia ko. verotuksen uudistusehdotuksia on tehty vuodesta 2010 lähtien. Työssä selvitetään, miten erilaiset ehdotukset muuttaisivat listaamattoman yhtiön voitonjaon verotusta verrattuna nykyverotukseen. Lisäksi tutkitaan, miten hallituksen tekemät verotuksen uudistusehdotukset vaikuttaisivat toimeksiantajan – Tilitoimisto X:n – asiakkaiden verotukseen.
Teoriaosuudessa käydään läpi voitonjaon verotuksen nykytila listaamattoman yhtiön osalta. Selitetään yhtiön nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo, joita tarvitaan osinkotulon verotuksen laskemisessa. Verotuksen muutosehdotuksista käsitellään laajasti Hetemäen verotyöryhmän raporttia. Lopuksi kerrotaan vuoden 2012 budjettiesitykseen sisältyvästä osinkoverotuksen uudistamisesta. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen tapaustutkimus lisättynä toiminnallisella osalla.
Eri verotuksen uudistusesityksiä verrataan nykyverotukseen laskemalla verotusta Excel-taulukoiden avulla. Tilitoimisto X:lle rakennetaan omat Excel-taulukot, joiden avulla toimisto voi laskea asiakkaidensa yhtiöveron sekä osakkaan osingoista maksaman veron määrän.
Erilaisista verotuksen uudistusehdotuksista eniten muutoksia olisi aiheuttanut Hetemäen työryhmän esitys, joka olisi monessa tapauksessa kiristänyt osinkoverotusta merkittävästi nykyisestä. Hallitus ei kuitenkaan käyttänyt työryhmän esitystä budjettiesityksen pohjana, vaan piti osinkoverotuksen rakenteen nykyisenlaisena. Hallitus esittää yhtiöveroksi 25 prosenttia ja pääomatuloveroksi 30 prosenttia sekä yli 50 000 euron pääomatulojen veroksi 32 prosenttia. Osakaskohtaisen ns. verovapaan osingon määrä ehdotetaan laskettavaksi 60 000 euroon. Hallituksen esittämillä muutoksilla ei ole suurta merkitystä useimpien listaamattomien yhtiöiden osingonsaajien verotukseen.
Teoriaosuudessa käydään läpi voitonjaon verotuksen nykytila listaamattoman yhtiön osalta. Selitetään yhtiön nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo, joita tarvitaan osinkotulon verotuksen laskemisessa. Verotuksen muutosehdotuksista käsitellään laajasti Hetemäen verotyöryhmän raporttia. Lopuksi kerrotaan vuoden 2012 budjettiesitykseen sisältyvästä osinkoverotuksen uudistamisesta. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen tapaustutkimus lisättynä toiminnallisella osalla.
Eri verotuksen uudistusesityksiä verrataan nykyverotukseen laskemalla verotusta Excel-taulukoiden avulla. Tilitoimisto X:lle rakennetaan omat Excel-taulukot, joiden avulla toimisto voi laskea asiakkaidensa yhtiöveron sekä osakkaan osingoista maksaman veron määrän.
Erilaisista verotuksen uudistusehdotuksista eniten muutoksia olisi aiheuttanut Hetemäen työryhmän esitys, joka olisi monessa tapauksessa kiristänyt osinkoverotusta merkittävästi nykyisestä. Hallitus ei kuitenkaan käyttänyt työryhmän esitystä budjettiesityksen pohjana, vaan piti osinkoverotuksen rakenteen nykyisenlaisena. Hallitus esittää yhtiöveroksi 25 prosenttia ja pääomatuloveroksi 30 prosenttia sekä yli 50 000 euron pääomatulojen veroksi 32 prosenttia. Osakaskohtaisen ns. verovapaan osingon määrä ehdotetaan laskettavaksi 60 000 euroon. Hallituksen esittämillä muutoksilla ei ole suurta merkitystä useimpien listaamattomien yhtiöiden osingonsaajien verotukseen.