Käytännöt asuinkerrostalon ilmatiiviysmittauksissa
Hänninen, Mika (2011)
Hänninen, Mika
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517160
Tiivistelmä
Rakennusten energiatehokkuutta pyritään tulevaisuudessa parantamaan yhä enemmän. Yhtenä tekijänä rakennusten energiatehokkuuden lisäämisessä on rakennusten ilmapitävyyden parantaminen. Tästä syystä ilmatiiviysmittaukset ovat tärkeä osa uudisrakentamisen laadunvarmistusmenettelyä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asuinkerrostalon ilmatiiviysmittauksen erityispiirteitä sekä ilmatiiviysmittauksissa mahdollisesti esiintyviä ongelmia. Koska 2012 voimaan tulevissa rakentamismääräyksissä ilmanvuotoluvun yksikkö muuttuu, käsiteltiin opinnäytetyössä myös tulevan muutoksen vaikutuksia asuinkerrostalon ilmatiiviysmittauksiin.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin perehtymällä ilmatiiviysmittauskäytäntöjä määrittelevään standardiin (SFS-EN 13829) sekä ohjeistukseen (RT 80-10974). Tiiviysmittauksiin perehtymisen jälkeen opinnäytetyöhön kuului kahden asuinkerrostalon ilmatiiviysmittausten tekeminen tiiviysmittauksen ongelmakohtien ja erityispiirteiden selvittämiseksi. Tiiviysmittausten tuloksia käytettiin vertailtaessa asuinkerrostalojen erilaisia mittausmenetelmiä.
Tehtyjen tiiviysmittausten perusteella asuinkerrostalon ilmanvuotoluku voidaan määrittää luotettavasti huolellisella tiiviysmittausohjeiden ja -määräysten noudattamisella. Opinnäytetyössä selvisi myös, että vuonna 2012 voimaan tulevien rakentamismääräysten sallimilla koko kerrostalon ja huoneistojen tiiviysmittauksilla voidaan saada hyvin erilaiset ilmanvuotoluvut samasta rakennuksesta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asuinkerrostalon ilmatiiviysmittauksen erityispiirteitä sekä ilmatiiviysmittauksissa mahdollisesti esiintyviä ongelmia. Koska 2012 voimaan tulevissa rakentamismääräyksissä ilmanvuotoluvun yksikkö muuttuu, käsiteltiin opinnäytetyössä myös tulevan muutoksen vaikutuksia asuinkerrostalon ilmatiiviysmittauksiin.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin perehtymällä ilmatiiviysmittauskäytäntöjä määrittelevään standardiin (SFS-EN 13829) sekä ohjeistukseen (RT 80-10974). Tiiviysmittauksiin perehtymisen jälkeen opinnäytetyöhön kuului kahden asuinkerrostalon ilmatiiviysmittausten tekeminen tiiviysmittauksen ongelmakohtien ja erityispiirteiden selvittämiseksi. Tiiviysmittausten tuloksia käytettiin vertailtaessa asuinkerrostalojen erilaisia mittausmenetelmiä.
Tehtyjen tiiviysmittausten perusteella asuinkerrostalon ilmanvuotoluku voidaan määrittää luotettavasti huolellisella tiiviysmittausohjeiden ja -määräysten noudattamisella. Opinnäytetyössä selvisi myös, että vuonna 2012 voimaan tulevien rakentamismääräysten sallimilla koko kerrostalon ja huoneistojen tiiviysmittauksilla voidaan saada hyvin erilaiset ilmanvuotoluvut samasta rakennuksesta.