Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden valmistumista tukevia tekijöitä
Berglund, Anna-Katarina (2011)
Berglund, Anna-Katarina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116825
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Berglund, Anna, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden valmistumista tukevia tekijöitä. Helsinki, syksy 2011. 68s. 3 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Perhetyön johtaminen. Sairaanhoitaja (ylempi AMK).
Opinnäytetyöni aiheen on tutkia, opiskelijoiden tuottamien kertomusten avulla, mitkä tekijät ammattikorkeakouluopinnoissa tukevat opiskelijaa valmistumisessa. Opinnäytetyölläni osallistun Diakonia ammattikorkeakoulun hallinnoimaan CDS -projektiin, To Care, To Dare, To Share - syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa. CDS -projektin ja opinnäytetyöni tavoitteena on ollut ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Opinnäytetyssäni näkyy vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.
Opinnäytetyöni tutkimusaineistona on käytetty eläytymismenetelmällä kerättyjä opiskelijoiden tuottamia kertomuksia. Opinnäytetyöni lähestymistapa on narratiivinen. Metodologisissa valinnoissa ja opinnäytetyöraportin kirjoittamisessa pyrkimyksenäni on ollut opiskelijoiden kertomusten kuuntelu, analysointi ja tutkimuksen avulla yhteiseksi moniääniseksi tiedoksi saattaminen. Narratiivisen tutkimuksen ontologiset lähtökohdat kuvaavat ihmisen aktiiviseksi ja merkityksiä antavaksi toimijaksi. Epistemologisissa lähtökodissa on keskeistä, että ihminen käyttää kieltä kokemuksensa tuottamiseksi. Vuorovaikutuksen avulla muodostuu käsitys todellisuudesta ja kielen avulla kokemus tehdään ymmärrettäväksi muille. (Janhonen yms. 2003 84 - 85.) Narratiivisessa tutkimuksessa totuus on suhteellinen ja sen rakennetaan sosiaalisessa prosessissa. Narratiivinen tutkimus ei pyri yleistettävään tai objektiiviseen tietoon, vaan sen vahvuus on paikallisessa, henkilökohtaisessa ja subjektiivisessa tiedossa.
Keräsin tutkimusaineiston keväällä 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin ja Kauniaisten toimipisteissä opiskelevilta opiskelijoilta. Tutkittavien joukko muodostui 29 terveys- ja sosiaalialan toisen vuosikurssin opiskelijasta. Eläytymismenetelmä sopii hyvin tulevaisuuden tutkimiseen. Opinnäytetyössäni on tarkoitus selvittää vastaajien nykyhetkessä olevia käsityksiä tulevaisuudesta. Eläytymällä kirjoittajat muodostavat enemmän tai vähemmän yhteisen kuvan tulevaisuudesta. Hankkimalla tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista pystymme vaikuttamaan tulevaisuuteen. Mielikuvat ja niistä konkretisoituvat puheet tulevaisuudesta vaikuttavat ihmisten nykyisiin valintoihin ja siten myös hallinnolliseen päätöksentekoon. (Mannermaa 1993.)
Opinnäytetyöni tutkimuskysymykset ovat: mitkä tekijät opiskelijat kokevat valmistumista tuleviksi ja millä tavoin opiskeluyhteisö voi tukea opiskelijaa valmistumisessa? Aineiston analyysissä olen soveltanut sekä narratiivien analyysiä että narratiivista analyysiä. Opinnäytetyöni tuloksina esitän kaksi tyyppikertomusta valmistumista tukevista tekijöistä. Opinnäytetyöni tulkinnan mukaan opiskelijat kokivat merkittävimmäksi valmistumista tukevaksi tekijäksi opiskelutovereilta saamansa tuen. Toisena hyvin merkittävänä tekijänä opiskelijat kokivat opettajilta ja koulun muulta henkilökunnalta saamansa tuen ja ohjauksen. Opiskeluvaikeuksissa opettajien tuki ja ohjaus korostui. Opintojen keskeyttämisten vähentämiseksi ja opintojen viivästymisen ennaltaehkäisemiseksi opiskelijoiden ohjauksen tulisi olla koko opiskelun läpi kulkeva prosessi. Opiskelijat kokivat henkilökohtaisen ja yksilöllisen ohjauksen tärkeänä. Positiivinen palaute ja onnistumiskokemukset osoittautuivat tutkimustuloksissa opiskelijan identiteettiä opiskelijana sekä ammatillista identiteettiä rakentaviksi tekijöiksi. Palautekäytäntöjen kehittäminen tulisi nähdä tulevaisuudessa tärkeänä. Kertomuksissa korostui opiskelukontekstin merkitys opiskelijan voimaantumisen mahdollistamisessa. Opiskelijat kokivat muun muassa kontekstin ilmapiirin ja yhteisöllisyyden tunteen merkityksellisinä. Yhteisöllisyys oppilaitoksessa tukee opiskelijoiden hyvinvointia, sitoutumista opintoihin ja valmistumista. Opiskelijat kokivat myös pienen oppilaitoksen ja tiiviin luokkayhteisön mahdollistavan välittävän ilmapiirin syntymisen. Tulevaisuudessa suurempiin toimipisteisiin siirryttäessä tulee kiinnittää huomiota opiskelijoiden ryhmäytymiseen omaan luokkayhteisöön tai opintopiiriin.
Käsitteet: opiskelu, ammattikorkeakoulu, hyvinvointi, voimaantuminen
Berglund, Anna, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden valmistumista tukevia tekijöitä. Helsinki, syksy 2011. 68s. 3 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Perhetyön johtaminen. Sairaanhoitaja (ylempi AMK).
Opinnäytetyöni aiheen on tutkia, opiskelijoiden tuottamien kertomusten avulla, mitkä tekijät ammattikorkeakouluopinnoissa tukevat opiskelijaa valmistumisessa. Opinnäytetyölläni osallistun Diakonia ammattikorkeakoulun hallinnoimaan CDS -projektiin, To Care, To Dare, To Share - syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa. CDS -projektin ja opinnäytetyöni tavoitteena on ollut ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Opinnäytetyssäni näkyy vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.
Opinnäytetyöni tutkimusaineistona on käytetty eläytymismenetelmällä kerättyjä opiskelijoiden tuottamia kertomuksia. Opinnäytetyöni lähestymistapa on narratiivinen. Metodologisissa valinnoissa ja opinnäytetyöraportin kirjoittamisessa pyrkimyksenäni on ollut opiskelijoiden kertomusten kuuntelu, analysointi ja tutkimuksen avulla yhteiseksi moniääniseksi tiedoksi saattaminen. Narratiivisen tutkimuksen ontologiset lähtökohdat kuvaavat ihmisen aktiiviseksi ja merkityksiä antavaksi toimijaksi. Epistemologisissa lähtökodissa on keskeistä, että ihminen käyttää kieltä kokemuksensa tuottamiseksi. Vuorovaikutuksen avulla muodostuu käsitys todellisuudesta ja kielen avulla kokemus tehdään ymmärrettäväksi muille. (Janhonen yms. 2003 84 - 85.) Narratiivisessa tutkimuksessa totuus on suhteellinen ja sen rakennetaan sosiaalisessa prosessissa. Narratiivinen tutkimus ei pyri yleistettävään tai objektiiviseen tietoon, vaan sen vahvuus on paikallisessa, henkilökohtaisessa ja subjektiivisessa tiedossa.
Keräsin tutkimusaineiston keväällä 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin ja Kauniaisten toimipisteissä opiskelevilta opiskelijoilta. Tutkittavien joukko muodostui 29 terveys- ja sosiaalialan toisen vuosikurssin opiskelijasta. Eläytymismenetelmä sopii hyvin tulevaisuuden tutkimiseen. Opinnäytetyössäni on tarkoitus selvittää vastaajien nykyhetkessä olevia käsityksiä tulevaisuudesta. Eläytymällä kirjoittajat muodostavat enemmän tai vähemmän yhteisen kuvan tulevaisuudesta. Hankkimalla tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista pystymme vaikuttamaan tulevaisuuteen. Mielikuvat ja niistä konkretisoituvat puheet tulevaisuudesta vaikuttavat ihmisten nykyisiin valintoihin ja siten myös hallinnolliseen päätöksentekoon. (Mannermaa 1993.)
Opinnäytetyöni tutkimuskysymykset ovat: mitkä tekijät opiskelijat kokevat valmistumista tuleviksi ja millä tavoin opiskeluyhteisö voi tukea opiskelijaa valmistumisessa? Aineiston analyysissä olen soveltanut sekä narratiivien analyysiä että narratiivista analyysiä. Opinnäytetyöni tuloksina esitän kaksi tyyppikertomusta valmistumista tukevista tekijöistä. Opinnäytetyöni tulkinnan mukaan opiskelijat kokivat merkittävimmäksi valmistumista tukevaksi tekijäksi opiskelutovereilta saamansa tuen. Toisena hyvin merkittävänä tekijänä opiskelijat kokivat opettajilta ja koulun muulta henkilökunnalta saamansa tuen ja ohjauksen. Opiskeluvaikeuksissa opettajien tuki ja ohjaus korostui. Opintojen keskeyttämisten vähentämiseksi ja opintojen viivästymisen ennaltaehkäisemiseksi opiskelijoiden ohjauksen tulisi olla koko opiskelun läpi kulkeva prosessi. Opiskelijat kokivat henkilökohtaisen ja yksilöllisen ohjauksen tärkeänä. Positiivinen palaute ja onnistumiskokemukset osoittautuivat tutkimustuloksissa opiskelijan identiteettiä opiskelijana sekä ammatillista identiteettiä rakentaviksi tekijöiksi. Palautekäytäntöjen kehittäminen tulisi nähdä tulevaisuudessa tärkeänä. Kertomuksissa korostui opiskelukontekstin merkitys opiskelijan voimaantumisen mahdollistamisessa. Opiskelijat kokivat muun muassa kontekstin ilmapiirin ja yhteisöllisyyden tunteen merkityksellisinä. Yhteisöllisyys oppilaitoksessa tukee opiskelijoiden hyvinvointia, sitoutumista opintoihin ja valmistumista. Opiskelijat kokivat myös pienen oppilaitoksen ja tiiviin luokkayhteisön mahdollistavan välittävän ilmapiirin syntymisen. Tulevaisuudessa suurempiin toimipisteisiin siirryttäessä tulee kiinnittää huomiota opiskelijoiden ryhmäytymiseen omaan luokkayhteisöön tai opintopiiriin.
Käsitteet: opiskelu, ammattikorkeakoulu, hyvinvointi, voimaantuminen