Keravan Hoivakoti Esperissä asuvien ikäihmisten ravitsemustila MNA-lomakkeella arvioituna ja hoitajien näkemys asukkaiden ravitsemuksesta
Reponen, Sanna; Ulkuniemi, Kristina (2009)
Reponen, Sanna
Ulkuniemi, Kristina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906123910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906123910
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Keravan Hoivakoti Esperissä asuvien ikäihmisten ravitsemustilaa MNAlomakkeella. Lisäksi suunnittelimme hoivakodin hoitohenkilökunnalle kyselylomakkeen, jolla oli tarkoitus kartoittaa henkilökunnan tietopohjaa ikäihmisen ravitsemuksesta ja lisäkoulutuksen tarpeesta sekä käsitystä asukkaiden tämänhetkisestä ravitsemustilasta.
Esittelimme opinnäytetyön aiheen ja tarkoituksen hoivakodin henkilökunnalle osastotunnilla. Aineistonkeruuseen käytimme MNA-lomaketta, jota käytettiin hoivakodin asukkaiden ravitsemustilan arvioimiseen sekä hoitajille suunnattua kyselylomaketta, jonka teimme hoivakodin tarpeita vastaavaksi. Hoivakodin hoitajat täyttivät MNAlomakkeet, joten aineisto oli sekundaarista. Aineisto analysoitiin määrällisellä tutkimusmenetelmällä, apuna käytettiin SPSS- järjestelmää.
MNA-lomakkeista saatujen tuloksien perusteella hoivakodin ikäihmisten tämänhetkinen ravitsemustila vastaa aiemmin tehtyjen tutkimusten tasoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ikäihmisistä olivat aliravitsemusriskissä tai heillä on virheravitsemusta. Tutkimus tulosten mukaan myös aliravitsemuksesta kärsiviä ikäihmisiä oli paljon. Vain pienellä osalla tutkimukseen osallistuneista ravitsemustila oli hyvä. Ikäihmisten oma näkemys tämänhetkisestä ravitsemustilastaan poikkesi vain hieman MNA- lomakkeilla saaduista tutkimustuloksista.
Henkilökunnalle suunnatulla kyselylomakkeella tuli ilmi, että tämän hetkinen koulutus ikäihmisen ravitsemuksesta oli monen hoitajan mielestä riittämätön. Kyselyn mukaan henkilökunta ei pystynyt tällä hetkellä arvioimaan asukkaiden nykyistä ravitsemustilaa. Hoitajien mukaan lisäkoulutusta tarvittaisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Hoivakoti Esperiin tietoa asukkaiden ravitsemustilasta ja hoitajien valmiudesta antaa ravitsemusohjausta hoivakodin asukkaille. Tutkimustuloksiin vaikuttivat asukkaiden neurologiset ongelmat. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista ikäihmisistä on dementia, depressio tai jokin muu neurologinen ongelma. Henkilökunnan lisäkoulutuksella voitaisiin parantaa mahdollisesti asukkaiden ravitsemustilaa ja vähentää virheravitsemusta. Kehittäminen vaatisi työyhteisön sitoutumista lisäkoulutukseen ja ymmärrystä ravitsemuksen tärkeydestä ikäihmisen hoidossa.
Esittelimme opinnäytetyön aiheen ja tarkoituksen hoivakodin henkilökunnalle osastotunnilla. Aineistonkeruuseen käytimme MNA-lomaketta, jota käytettiin hoivakodin asukkaiden ravitsemustilan arvioimiseen sekä hoitajille suunnattua kyselylomaketta, jonka teimme hoivakodin tarpeita vastaavaksi. Hoivakodin hoitajat täyttivät MNAlomakkeet, joten aineisto oli sekundaarista. Aineisto analysoitiin määrällisellä tutkimusmenetelmällä, apuna käytettiin SPSS- järjestelmää.
MNA-lomakkeista saatujen tuloksien perusteella hoivakodin ikäihmisten tämänhetkinen ravitsemustila vastaa aiemmin tehtyjen tutkimusten tasoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ikäihmisistä olivat aliravitsemusriskissä tai heillä on virheravitsemusta. Tutkimus tulosten mukaan myös aliravitsemuksesta kärsiviä ikäihmisiä oli paljon. Vain pienellä osalla tutkimukseen osallistuneista ravitsemustila oli hyvä. Ikäihmisten oma näkemys tämänhetkisestä ravitsemustilastaan poikkesi vain hieman MNA- lomakkeilla saaduista tutkimustuloksista.
Henkilökunnalle suunnatulla kyselylomakkeella tuli ilmi, että tämän hetkinen koulutus ikäihmisen ravitsemuksesta oli monen hoitajan mielestä riittämätön. Kyselyn mukaan henkilökunta ei pystynyt tällä hetkellä arvioimaan asukkaiden nykyistä ravitsemustilaa. Hoitajien mukaan lisäkoulutusta tarvittaisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Hoivakoti Esperiin tietoa asukkaiden ravitsemustilasta ja hoitajien valmiudesta antaa ravitsemusohjausta hoivakodin asukkaille. Tutkimustuloksiin vaikuttivat asukkaiden neurologiset ongelmat. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista ikäihmisistä on dementia, depressio tai jokin muu neurologinen ongelma. Henkilökunnan lisäkoulutuksella voitaisiin parantaa mahdollisesti asukkaiden ravitsemustilaa ja vähentää virheravitsemusta. Kehittäminen vaatisi työyhteisön sitoutumista lisäkoulutukseen ja ymmärrystä ravitsemuksen tärkeydestä ikäihmisen hoidossa.