Possibilities to Operational Use of Remotely Piloted Aircrafts in Finland : Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien operatiivisen käytön mahdollistaminen Suomessa
Tikanmäki, Ilkka (2011)
Tikanmäki, Ilkka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112615690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112615690
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö koostuu viidestä kansainvälistä tieteellisestä julkaisusta. Opinnäytetyössäni käsittelen tilannetietoisuuden parantamista, reaaliaikaisen tilannekuvan käyttöä ja haasteita julkisissa organisaatioissa edellä mainituissa tilanteissa. Verkottumisen merkitys yhteistoiminnassa viranomaisten välillä on yhtenä aiheena. Lainsäädännön näkökohdat suunniteltaessa uusia palveluita ja sovelluksia miehittämättömien ilma-alusten (Unmanned Aerial Vehicle,UAV) käyttöön sekä esteet palveluinnovaatioiden toteuttamiseksi UAV:lla on tämän opinnäytetyön päätutkimuksen aihe.
Teknologian kehitys mm. langattomassa viestinnässä sekä sensoreiden ja ohjainjärjestelmien nopea kehittyminen mahdollistavat edistyneen tekniikan käytön myös miehittämättömissä ilma-alusjärjestelmissä (Unmanned Aircraft System, UAS). Viime vuosien aikana UAS -teollisuus on kasvanut nopeasti siviilitarkoituksiin kehitettävien sovellusten ansiosta. Rajoitukset lainsäädännössä kuitenkin hidastavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lainsäädäntöön
odotetaan tulevan merkittäviä muutoksia Euroopan tasolla vuoteen 2015 mennessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, mitä hyötyjä saavutetaan UAS –palveluilla.
UAS luokitusprosessi on meneillään Euroopassa, mutta se on keskeneräinen. Euroopan viranomaiset luokittelevat UAV:t kahteen luokkaan. UAV, jonka suurin lentoonlähtömassa on yli
150 kg, säädetään Euroopan ilmailuviranomaisen, EASA:n, toimesta ja UAV, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 150 kg sääntelystä vastaa kansallinen siviiliilmailuviranomainen.
Keskusteltaessa tilannetietoisuudesta ja reaaliaikaisesta tilannekuvasta, on huomioitava, että monet osapuolet tarvitsevat reaaliaikaista tilannekuvaa työssään. Erityisesti päättäjien ja heidän avustajiensa on tiedettävä, mitä kentällä tapahtuu.
Viranomaisten välisen yhteistyön merkitys on tärkeää ja sitä on edelleen kehitettävä: tiivis yhteistyö viranomaisten välillä tuottaa synergiaetuja päällekkäisten toimintojen ja tukitoimien leikkaamisella sekä mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. UAV:n suuri haaste on lainsäädännön puuttuminen. Koulutus ja muut vaatimukset niin operaattorin kuin varsinaisen lentolaitteenkin osalta ovat määrittelemättä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on analysoida
ja koota yhteenveto tästä asiasta. Tutkimus osoitti tarpeen hyödyntää UAS:ä siviilikäyttöön. Haasteena yhteistyölle tässä tapauksessa on sovittaa eri toimijoiden – julkisen ja yksityisen sektorin - tarpeet yhteisten etujen mukaisiksi. UAS:n käyttö parantaisi merkittävissä määrin turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä.
Opinnäytetyössä selvitettiin myös UAS:n tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia julkisella sektorilla. Opinnäytetyö osoitti UAS:n tarpeellisuuden, mutta myös yleisen tietämättömyyden UAS:n kaupallisesta hyödyntämisestä. Miehittämätön ilmailu tulee osaksi kokonaisilmailua, mutta miehitetyt lennot eivät ole poistumassa kokonaan. Tulevaisuudessa UAS -järjestelmillä voidaan kustannustehokkaasti suorittaa tehtäviä ja toimintoja, joihin tarvitaan tänä päivänä raskaampaa, miehitettyä laitteistoa.
Teknologian kehitys mm. langattomassa viestinnässä sekä sensoreiden ja ohjainjärjestelmien nopea kehittyminen mahdollistavat edistyneen tekniikan käytön myös miehittämättömissä ilma-alusjärjestelmissä (Unmanned Aircraft System, UAS). Viime vuosien aikana UAS -teollisuus on kasvanut nopeasti siviilitarkoituksiin kehitettävien sovellusten ansiosta. Rajoitukset lainsäädännössä kuitenkin hidastavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lainsäädäntöön
odotetaan tulevan merkittäviä muutoksia Euroopan tasolla vuoteen 2015 mennessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, mitä hyötyjä saavutetaan UAS –palveluilla.
UAS luokitusprosessi on meneillään Euroopassa, mutta se on keskeneräinen. Euroopan viranomaiset luokittelevat UAV:t kahteen luokkaan. UAV, jonka suurin lentoonlähtömassa on yli
150 kg, säädetään Euroopan ilmailuviranomaisen, EASA:n, toimesta ja UAV, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 150 kg sääntelystä vastaa kansallinen siviiliilmailuviranomainen.
Keskusteltaessa tilannetietoisuudesta ja reaaliaikaisesta tilannekuvasta, on huomioitava, että monet osapuolet tarvitsevat reaaliaikaista tilannekuvaa työssään. Erityisesti päättäjien ja heidän avustajiensa on tiedettävä, mitä kentällä tapahtuu.
Viranomaisten välisen yhteistyön merkitys on tärkeää ja sitä on edelleen kehitettävä: tiivis yhteistyö viranomaisten välillä tuottaa synergiaetuja päällekkäisten toimintojen ja tukitoimien leikkaamisella sekä mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. UAV:n suuri haaste on lainsäädännön puuttuminen. Koulutus ja muut vaatimukset niin operaattorin kuin varsinaisen lentolaitteenkin osalta ovat määrittelemättä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on analysoida
ja koota yhteenveto tästä asiasta. Tutkimus osoitti tarpeen hyödyntää UAS:ä siviilikäyttöön. Haasteena yhteistyölle tässä tapauksessa on sovittaa eri toimijoiden – julkisen ja yksityisen sektorin - tarpeet yhteisten etujen mukaisiksi. UAS:n käyttö parantaisi merkittävissä määrin turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä.
Opinnäytetyössä selvitettiin myös UAS:n tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia julkisella sektorilla. Opinnäytetyö osoitti UAS:n tarpeellisuuden, mutta myös yleisen tietämättömyyden UAS:n kaupallisesta hyödyntämisestä. Miehittämätön ilmailu tulee osaksi kokonaisilmailua, mutta miehitetyt lennot eivät ole poistumassa kokonaan. Tulevaisuudessa UAS -järjestelmillä voidaan kustannustehokkaasti suorittaa tehtäviä ja toimintoja, joihin tarvitaan tänä päivänä raskaampaa, miehitettyä laitteistoa.