Ensihoitajien (AMK) näkemyksiä lääkinnällisestä tilannejohtamisosaamisestaan ja sen tulevaisuuden haasteista
Köyhäjoki, Harri (2011)
Köyhäjoki, Harri
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817670
Tiivistelmä
Ensihoitaja-AMK-tutkinto on terveydenhuoltolain mukaan ainoa suoraan hoitotasoiseen ensihoitoon valmistava koulutus ja siihen on kiinteänä osana yhdistetty myös ensihoidon johtamisen opintoja. Ensihoidossa niin hoidollisesti kuin taktisestikin vaativien tilanteiden johtaminen on ensisijaisesti ollut hoitotason työntekijöiden vastuulla. Lisäksi tulevaisuudessa ensihoitaja-AMK-tutkinnon johtamiskoulutuksen tärkeys näyttää korostuvan, sillä ensihoidon kenttäjohtajien tehtäviin vaaditaan jatkossa vähintään ensihoita-AMK-tutkinto tai sairaanhoitajan koulutus täydennettynä 30 opintopisteen laajuisella hoitotason ensihoitoon suuntaavalla lisäkoulutuksella. Lisäksi kenttäjohtajilta edellytetään riittävää ensihoidon hallinnollista ja operatiivista osaamista sekä kokemusta alalta.
Tämän työn tarkoitus on kuvailla Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ensihoitajaksi valmistuneiden henkilöiden mielipiteitä osaamisestaan toimia ensihoidon kentällä lääkinnällisenä tilannejohtajana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tilannejohtajan tulevaisuuden osaamisvaatimuksia sekä ensihoitaja-AMK:n johtamiskoulutuksessa kehitettäviä asioita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Oulun seudun ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelman kehittämisessä sekä ensihoidon lisä- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.
Tutkimus on suoritettu delfi-tutkimusmenetelmällä kahdella kysymyskierroksella, ensin avoimilla kysymyksillä ja sitten niistä muodostetuilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimukseen osallistui 15 Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistunutta ensihoitajaa, jotka työskentelevät sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa.
Tutkimuksen mukaan johtamisen opiskelu ensihoidon koulutusohjelmassa on hyödyllistä, vaikka vastaajat kokivatkin saaneensa koulutuksen aikana liian vähän johtamisen teoriaopintoja tai käytännön harjoitteita. Työharjoitteluidenkaan aikana johtamisen suoritteita ei ollut saatu riittävästi. Itseopiskelulla koettiin olevan merkittävä rooli tilannejohtamisen osaamistasossa valmistumisen jälkeen. Tulevaisuudessa tilannejohtajan osaamisvaatimukset tulevat olemaan laajat ja niiden harjoittelemiseen tulee kiinnittää huomiota jo koulutuksen aikana. Tutkimuksen mukaan ensihoidon johtamisen opetuksen resursseja tulisi lisätä. Lisää opetusta haluttaisiin erityisesti käytännön johtamisharjoitteisiin sekä Virve-viestintäharjoituksiin. Johtamisen opiskelu simulaatiotilanteiden kautta koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Tärkeänä pidettiin myös, ettei tulevaisuudessa johtamisopintoihin suunnattuja lisäresursseja otettaisi pois ensihoidon perusopetuksesta.
Asiasanat: delfi-menetelmä, ensihoito, johtaminen, tulevaisuudentutkimus, ensihoitaja-AMK, tilannejohtaja, ammattikorkeakouluopinnot
Tämän työn tarkoitus on kuvailla Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ensihoitajaksi valmistuneiden henkilöiden mielipiteitä osaamisestaan toimia ensihoidon kentällä lääkinnällisenä tilannejohtajana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tilannejohtajan tulevaisuuden osaamisvaatimuksia sekä ensihoitaja-AMK:n johtamiskoulutuksessa kehitettäviä asioita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Oulun seudun ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelman kehittämisessä sekä ensihoidon lisä- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.
Tutkimus on suoritettu delfi-tutkimusmenetelmällä kahdella kysymyskierroksella, ensin avoimilla kysymyksillä ja sitten niistä muodostetuilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimukseen osallistui 15 Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistunutta ensihoitajaa, jotka työskentelevät sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa.
Tutkimuksen mukaan johtamisen opiskelu ensihoidon koulutusohjelmassa on hyödyllistä, vaikka vastaajat kokivatkin saaneensa koulutuksen aikana liian vähän johtamisen teoriaopintoja tai käytännön harjoitteita. Työharjoitteluidenkaan aikana johtamisen suoritteita ei ollut saatu riittävästi. Itseopiskelulla koettiin olevan merkittävä rooli tilannejohtamisen osaamistasossa valmistumisen jälkeen. Tulevaisuudessa tilannejohtajan osaamisvaatimukset tulevat olemaan laajat ja niiden harjoittelemiseen tulee kiinnittää huomiota jo koulutuksen aikana. Tutkimuksen mukaan ensihoidon johtamisen opetuksen resursseja tulisi lisätä. Lisää opetusta haluttaisiin erityisesti käytännön johtamisharjoitteisiin sekä Virve-viestintäharjoituksiin. Johtamisen opiskelu simulaatiotilanteiden kautta koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Tärkeänä pidettiin myös, ettei tulevaisuudessa johtamisopintoihin suunnattuja lisäresursseja otettaisi pois ensihoidon perusopetuksesta.
Asiasanat: delfi-menetelmä, ensihoito, johtaminen, tulevaisuudentutkimus, ensihoitaja-AMK, tilannejohtaja, ammattikorkeakouluopinnot