Minäkö kiusaaja? Kiusaamiskysely-Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalan yksikön opiskelijoille
Havanka, Mira (2011)
Lataukset:
Havanka, Mira
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100513501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100513501
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tapahtuuko Saimaan ammattikorkeakoulussa,SOTE:ssa (sosiaali- ja terveysala), kiusaamista ja kokevatko ammattikorkeakoulun opiskelijat puuttumiskeinot riittäviksi. Kiusaamisen on todettu olevan yleistä opiskelu- ja työympäristöissä. Se vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin,ei vain kiusattuun ja kiusaajaan. Kiusaamisen ennalta ehkäisemisellä on kauaskantoiset vaikutukset, ja sen avulla voidaan ehkäistä vaikeiden ongelmien syntyminen yksilölle ja yhteisölle. Kiusaamista on aiemmin tutkittu monesta näkökulmasta ja monenlaisissa yhteisöissä, mutta se on edelleen ajankohtainen ja tärkeä aihe. Yhteiskunnan ja ihmisten kehittyessä kiusaaminenkin kehittyy ja vaikka siihen kehitellään uusia puuttumis- ja ennalta ehkäiseviä keinoja,niiden vaikutuksia voidaan arvioida vain tekemällä uusia tutkimuksia kiusaamisilmiöstä.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen, jossa on kvalitatiivisia osia. Kvalitatiivisilla osilla pyrittiin ymmärtämään ja saamaan näkemystä kvantitatiivisiin vastauksiin. Tutkimusaineisto kerättiin SOTE:ssa, kaikilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita survey-tyyppisellä kyselyllä sähköisesti. Sähköinen survey-tyyppinen kysely mahdollisti vastaajan anonyymiteetin sekä mahdollisuuden vastata hänelle sopivaan aikaan. Kysely lähetettiin 758 opiskelijalle, ja vastauksia palautui 113 opiskelijalta eli vastausprosentti oli 15 % SOTE:n opiskelijoista.
Tämän tutkimuksen perusteella SOTE:ssa kiusataan.Vastauksissa korostui,ettei opiskelijoiden perehdytykseen koulustaan ja sen toimintatavoista ja säännöksistä käytetty riittävästi aikaa. Useimmat vastaajista kokivat SOTE:n puuttumiskeinot
riittämättömiksi ja olisivat kaivanneet tietoutta siitä kuinka SOTE:ssa puututaan ja suhtaudutaan erilaisiin ongelmallisiin tilanteisiin. Kiusatut olisivat kaivanneet enemmän tukea ja nopeaa puutumista ja kiusaamistilanteiden havaitsemista SOTE:n henkilöstön puolesta.
Tuloksia voidaan hyödyntää SOTE:ssa, opiskeluterveydenhuollon ja työyhteisöjen kiusaamista ennaltaehkäisevässä kehitystyössä suunniteltaessa esimerkiksitoimintalinjauksia ja -malleja kiusaamisen varhaiseen puuttumiseen. Tulevaisuudessa tutkimuksia voisi kohdentaa kiusaamisilmiötä seuraavien menetelmien toimivuuden seurantaan ja kiusaamisen hoitokeinojen vaikuttavuuteen.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen, jossa on kvalitatiivisia osia. Kvalitatiivisilla osilla pyrittiin ymmärtämään ja saamaan näkemystä kvantitatiivisiin vastauksiin. Tutkimusaineisto kerättiin SOTE:ssa, kaikilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita survey-tyyppisellä kyselyllä sähköisesti. Sähköinen survey-tyyppinen kysely mahdollisti vastaajan anonyymiteetin sekä mahdollisuuden vastata hänelle sopivaan aikaan. Kysely lähetettiin 758 opiskelijalle, ja vastauksia palautui 113 opiskelijalta eli vastausprosentti oli 15 % SOTE:n opiskelijoista.
Tämän tutkimuksen perusteella SOTE:ssa kiusataan.Vastauksissa korostui,ettei opiskelijoiden perehdytykseen koulustaan ja sen toimintatavoista ja säännöksistä käytetty riittävästi aikaa. Useimmat vastaajista kokivat SOTE:n puuttumiskeinot
riittämättömiksi ja olisivat kaivanneet tietoutta siitä kuinka SOTE:ssa puututaan ja suhtaudutaan erilaisiin ongelmallisiin tilanteisiin. Kiusatut olisivat kaivanneet enemmän tukea ja nopeaa puutumista ja kiusaamistilanteiden havaitsemista SOTE:n henkilöstön puolesta.
Tuloksia voidaan hyödyntää SOTE:ssa, opiskeluterveydenhuollon ja työyhteisöjen kiusaamista ennaltaehkäisevässä kehitystyössä suunniteltaessa esimerkiksitoimintalinjauksia ja -malleja kiusaamisen varhaiseen puuttumiseen. Tulevaisuudessa tutkimuksia voisi kohdentaa kiusaamisilmiötä seuraavien menetelmien toimivuuden seurantaan ja kiusaamisen hoitokeinojen vaikuttavuuteen.