Etelä-Karjalan ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen
Saksala, Sami; Sillanpää, Terhi; Maunola, Tuomas (2011)
Saksala, Sami
Sillanpää, Terhi
Maunola, Tuomas
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116752
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella toimivien päätoimisten ensihoitajien käyttämiä keinoja oman fyysisen toimintakykynsä ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta ja sen yhteyttä sairauspoissaoloihin sekä työnantajilta ja työyhteisöiltä saatua tukea fyysisen kunnon ylläpidossa. Vastaajien arviota ensihoidon kuormittavista työvaiheista sekä oman fyysisen kunnon riittävyyttä työtehtävien hoidossa selvitettiin myös.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen. Kyselyyn vastattiin sähköisessä Webropol – sovelluksessa, jonka avulla vastaukset myös analysoitiin. Tutkimuksessa käytettiin kokonaisotantaa ja tutkimusjoukkona olivat kaikki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palveluntuottajien ensihoitajat (N=77), vastauksia palautui 39, jolloin vastausprosentti oli 51 %.
Vastaajat kokivat ensihoidossa tärkeiksi ominaisuuksiksi lihaksiston kestävyyden, maksimivoiman, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyden sekä tarkkuuden, tasapainon, ketteryyden ja koordinaation. Vastaajat olivat yksimielisiä ensihoitotyön fyysisestä vaativuudesta. Fyysisesti kuormittavimmiksi työtehtäviksi koettiin potilaan siirrot tai nostot ja potilaan kantaminen. Valtaosa ensihoitajista oli motivoitunut fyysisen kuntonsa ylläpitoon ja harjoitteli säännöllisesti viikoittain.
Ensihoitajat kokivat, että omalla liikunta-aktiivisuudella voi vähentää sairauspoissaoloja. Lähes puolet ensihoitajista oli joskus loukkaantunut työssään fyysisesti ja tavallisin tilanne oli selän kipeytyminen potilaan nostossa tai siirrossa. Moni vastaaja haluaisi ensihoitajille säännöllisen fyysisen kunnon testauksen. Tällä hetkellä Etelä-Karjalan alueella ei ole yhtenäistä testausta – useimmiten ensihoitaja osallistuu testeihin vain hakeutuessaan koulutukseen.
Jatkotutkimusaiheina voitaisiin suorittaa työyksikössä ensihoitajille mittauksia eri työvaiheiden kuormittavuudesta ja selvittää yhdessä työvuorossa aiheutuvaa kuormitusta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen. Kyselyyn vastattiin sähköisessä Webropol – sovelluksessa, jonka avulla vastaukset myös analysoitiin. Tutkimuksessa käytettiin kokonaisotantaa ja tutkimusjoukkona olivat kaikki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palveluntuottajien ensihoitajat (N=77), vastauksia palautui 39, jolloin vastausprosentti oli 51 %.
Vastaajat kokivat ensihoidossa tärkeiksi ominaisuuksiksi lihaksiston kestävyyden, maksimivoiman, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyden sekä tarkkuuden, tasapainon, ketteryyden ja koordinaation. Vastaajat olivat yksimielisiä ensihoitotyön fyysisestä vaativuudesta. Fyysisesti kuormittavimmiksi työtehtäviksi koettiin potilaan siirrot tai nostot ja potilaan kantaminen. Valtaosa ensihoitajista oli motivoitunut fyysisen kuntonsa ylläpitoon ja harjoitteli säännöllisesti viikoittain.
Ensihoitajat kokivat, että omalla liikunta-aktiivisuudella voi vähentää sairauspoissaoloja. Lähes puolet ensihoitajista oli joskus loukkaantunut työssään fyysisesti ja tavallisin tilanne oli selän kipeytyminen potilaan nostossa tai siirrossa. Moni vastaaja haluaisi ensihoitajille säännöllisen fyysisen kunnon testauksen. Tällä hetkellä Etelä-Karjalan alueella ei ole yhtenäistä testausta – useimmiten ensihoitaja osallistuu testeihin vain hakeutuessaan koulutukseen.
Jatkotutkimusaiheina voitaisiin suorittaa työyksikössä ensihoitajille mittauksia eri työvaiheiden kuormittavuudesta ja selvittää yhdessä työvuorossa aiheutuvaa kuormitusta.