KAUPUNKIOPASTUSTEN ORGANISOITUMINEN SUOMEN MATKAILUKAUPUNGEISSA : Matkailuoppaat markkinoivat kaupunkia?
Mäkelä, Katja (2011)
Mäkelä, Katja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121117948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121117948
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii kaupunkiopastusten organisoitumista Suomessa. Opinnäytetyön teoria osiossa käydään läpi kaupunkiopastuksiin ja matkailuoppaisiin liittyvät keskeiset käsitteet. Itse tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten eri kaupunkien tavat välittää ja järjestää kaupunkiopastuksia eroavat toisistaan ja vertailla eri toimintamalleja keskenään. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää ja se toteutettiin, kesällä 2011, 12 kysymyksen kyselyllä. Kaikki lomakkeen kysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen otettiin mukaan 20 Suomen matkailullisesti merkittävää kaupunkia, joista kyselyyn vastasi 16 oppaita välittävää organisaatiota ja 4 jätti vastaamatta. Osa vastauksista saatiin puhelinhaastattelulla ja osa sähköisesti lähetetyllä kyselylomakkeella.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaupunkiopastusten määrät vaihtelevat kaupungeittain muutamasta kymmenestä jopa yli tuhanteen opastukseen vuodessa. Eniten opastuksia on toukokuusta elokuuhun. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppaiden välittäminen on useimmiten kaupungin matkailuneuvonnan vastuulla. Osassa kaupungeista opastukset on kuitenkin siirretty erilliselle ohjelmapalveluyritykselle tai opasyhdistykselle. Tämän lisäksi selvisi, että oppaat ovat pääosin freelance – oppaita ja tekevät opastuksia vapaa-aikanaan, muun työn ohella. Yleisesti oppaiden palkkiot maksaa opaspalveluiden välittäjä, mutta paikoin oppaat perivät itse maksun opastettavilta tai ovat opastaessaan kaupungin palkkalistoilla.
Tutkimuksessa selvisi myös, että opastukseen tarjolla olevien lisäpalveluiden monipuolisuus vaihtelee paljon kaupungista riippuen. Joissain kaupungeissa ei lisäpalveluita luvata opastukseen lainkaan, kun taas osa organisaatioista lupaa lisäpalveluksi mitä vaan asiakas pyytää. Opastuksia markkinoidaan yleisimmin esitteellä ja Internet-sivuilla mutta myös erilaiset messut ovat suosittu markkinointikanava. Opastusten markkinointi on kuitenkin melko vähäistä. Tutkimuksissa selvisi myös, että opastusten tuotekehitys tehdään yleisesti oppaiden kanssa yhteistyössä, mutta osa kyselyyn vastanneista mainitsi myös, ettei tuotekehitystä juurikaan ole. Tuotekehityksestä syntyvät kustannukset ovat vastausten mukaan hyvin pieniä tai niitä ei ole lainkaan.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaupunkiopastusten määrät vaihtelevat kaupungeittain muutamasta kymmenestä jopa yli tuhanteen opastukseen vuodessa. Eniten opastuksia on toukokuusta elokuuhun. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppaiden välittäminen on useimmiten kaupungin matkailuneuvonnan vastuulla. Osassa kaupungeista opastukset on kuitenkin siirretty erilliselle ohjelmapalveluyritykselle tai opasyhdistykselle. Tämän lisäksi selvisi, että oppaat ovat pääosin freelance – oppaita ja tekevät opastuksia vapaa-aikanaan, muun työn ohella. Yleisesti oppaiden palkkiot maksaa opaspalveluiden välittäjä, mutta paikoin oppaat perivät itse maksun opastettavilta tai ovat opastaessaan kaupungin palkkalistoilla.
Tutkimuksessa selvisi myös, että opastukseen tarjolla olevien lisäpalveluiden monipuolisuus vaihtelee paljon kaupungista riippuen. Joissain kaupungeissa ei lisäpalveluita luvata opastukseen lainkaan, kun taas osa organisaatioista lupaa lisäpalveluksi mitä vaan asiakas pyytää. Opastuksia markkinoidaan yleisimmin esitteellä ja Internet-sivuilla mutta myös erilaiset messut ovat suosittu markkinointikanava. Opastusten markkinointi on kuitenkin melko vähäistä. Tutkimuksissa selvisi myös, että opastusten tuotekehitys tehdään yleisesti oppaiden kanssa yhteistyössä, mutta osa kyselyyn vastanneista mainitsi myös, ettei tuotekehitystä juurikaan ole. Tuotekehityksestä syntyvät kustannukset ovat vastausten mukaan hyvin pieniä tai niitä ei ole lainkaan.