Sairaanhoitajan perehdytysprosessin kehittäminen näyttöön perustuen : Kanta-Hämeen keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla
Holopainen, Katja (2011)
Holopainen, Katja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121117930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121117930
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tarve syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston toiminnasta, jossa kattava ja ajantasainen perehdytysohjelma ei elänyt osaston arjessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää perehdytysprosessia siten, että tehokkaalla, yksilöllisellä ja kannustavalla perehdytyksellä uusi sairaanhoitaja saadaan työskentelemään itsenäisesti osana leikkaustiimiä. Kohdeosaston toimintaympäristön ja sairaanhoitajan osaamisvaatimusten haasteisiin haettiin vastauksia näyttöön perustuvalla kehittämisellä. Kirjallisuuskatsauksen tuottaman tiedon rinnalle haluttiin kokemuksellista tietoa henkilökunnalta sekä asiakkaan näkökulma perehtyjiltä.
Metodologisena lähtökohtana hankkeelle oli toimintatutkimus, joka eteni lähtötilanteen kartoituksen, prosessi- ja sitouttamisvaiheen, suunnittelun ja toteutuksen kautta loppuarviointiin. Prosessin eri vaiheissa käytettiin erilaisia kyselyitä, työryhmätyöskentelyä ja henkilökuntaa sitouttavia menetelmiä. Aineistoksi kertyi sekä laadullista että määrällistä tietoa, jota hyödynnettiin prosessin kehittämisessä.
Hanke vastasi sille asetettuun kehittämisongelmaan ja tavoitteisiin luoden näyttöön perustuvan perehdytysprosessin, jonka todettiin toimivan käytännössä. Hankkeen avulla laadittiin tehtävänkuva perehdytyskoordinaattorille, josta muodostui avain tehokkaan, yksilöllisen ja kannustavan perehdytyksen suunnitelmalliselle toteuttamiselle.
Perehdytyskoordinaattorin tehtävänkuvaa ja laadittua perehdytysprosessia voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä. Kehitysehdotuksena esitetään osaamisenkartoituksen liittämistä osaksi perehdytystä, joka tukisi yksiköiden välistä yhteistyötä. Jatkotutkimusaiheina esitetään perehdytyksen tarkastelua laajemmin, kuin yksittäisten sairaanhoitopiirien mittakaavassa sekä niiden perehdytyksen avaintekijöiden selvittämistä, joiden tulee jatkossakin sisältyä esimiesten tehtäviin.
Metodologisena lähtökohtana hankkeelle oli toimintatutkimus, joka eteni lähtötilanteen kartoituksen, prosessi- ja sitouttamisvaiheen, suunnittelun ja toteutuksen kautta loppuarviointiin. Prosessin eri vaiheissa käytettiin erilaisia kyselyitä, työryhmätyöskentelyä ja henkilökuntaa sitouttavia menetelmiä. Aineistoksi kertyi sekä laadullista että määrällistä tietoa, jota hyödynnettiin prosessin kehittämisessä.
Hanke vastasi sille asetettuun kehittämisongelmaan ja tavoitteisiin luoden näyttöön perustuvan perehdytysprosessin, jonka todettiin toimivan käytännössä. Hankkeen avulla laadittiin tehtävänkuva perehdytyskoordinaattorille, josta muodostui avain tehokkaan, yksilöllisen ja kannustavan perehdytyksen suunnitelmalliselle toteuttamiselle.
Perehdytyskoordinaattorin tehtävänkuvaa ja laadittua perehdytysprosessia voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä. Kehitysehdotuksena esitetään osaamisenkartoituksen liittämistä osaksi perehdytystä, joka tukisi yksiköiden välistä yhteistyötä. Jatkotutkimusaiheina esitetään perehdytyksen tarkastelua laajemmin, kuin yksittäisten sairaanhoitopiirien mittakaavassa sekä niiden perehdytyksen avaintekijöiden selvittämistä, joiden tulee jatkossakin sisältyä esimiesten tehtäviin.