Taidekohteiden markkinointiosaaminen ja -kyvykkyys
Lindström, Mervi (2011)
Lindström, Mervi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121117954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121117954
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada yleiskuva taidekohteissa työskentelevien henkilöiden markkinointitaidoista, ja nostaa esiin ne markkinoinnin osa-alueet, joihin kaivataan lisää tietotaitoa. Kartoituksen myötä syntyi myös ohjeistus, minkälaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta markkinoinnista saataisiin enemmän hyötyä.
Kartoitus tehtiin lähettämällä sähköpostilla kysymyslomake 280:lle markkinointia hoitavalle henkilölle erilaisissa taidekohteissa ympäri Suomen. Laajemmat luettelot eri taiteenlajien toimijoista löydettiin kattojärjestöjen listauksista, esim. listat orkestereista löydettiin Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n sivustolta. Jokaisen listalla mainitun orkesterin nettisivuilta etsittiin markkinoinnin parissa työskentelevän henkilön sähköpostiosoite. Samaan tapaan kartoitettiin myös taidemuseot ja teatterit. Yksittäisiä kohteita haettiin netistä sanahakujen avulla.
Vastauksia tuli kaikkiaan 116 kpl. Vastaajajoukko oli hyvin monipuolinen. Siinä oli hyvin edustettuina eri taiteenlajeja, eri kokoisia ja ikäisiä organisaatioita sekä valtionosuuksia saavia ja niitä, jotka eivät osuuksia saa.
Tuloksista ilmeni, että vastaajat ovat hyvin korkeasti koulutettuja, mutta joka kolmannella ei ollut mitään markkinoinnin koulutusta. Markkinoinnin suunnittelun lähtökohtana olevia peruskartoituksia mm. asiakas- ja kilpailukentästä tehdään liian vähän. Markkinoinnin suunnitelmallisuus on vajavaista, eikä suunnitelmissa ole konkreettisia tavoitteita mitä mitata ja seurata. Pääsyy on resurssipula sekä tietotaidon puute.
Tuloksia analysoimalla nostettiin esiin toimenpiteitä, joilla markkinointiosaaminen taidekohteissa voisi parantua. Näitä ovat positiivisen asenne markkinoinnin tehokkuuteen, oman toimintaympäristön tutkiminen (asiakkaat ja kilpailijat), oman ydintuotteen/palvelun laajentaminen, markkinoinnin opiskeleminen, kirjallisen markkinointisuunnitelman tekeminen, jossa on mitattavat tavoitteet, viestinnässä elämyksellisyyden korostaminen sekä markkinointivastuun keskittäminen.
Kartoitus tehtiin lähettämällä sähköpostilla kysymyslomake 280:lle markkinointia hoitavalle henkilölle erilaisissa taidekohteissa ympäri Suomen. Laajemmat luettelot eri taiteenlajien toimijoista löydettiin kattojärjestöjen listauksista, esim. listat orkestereista löydettiin Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n sivustolta. Jokaisen listalla mainitun orkesterin nettisivuilta etsittiin markkinoinnin parissa työskentelevän henkilön sähköpostiosoite. Samaan tapaan kartoitettiin myös taidemuseot ja teatterit. Yksittäisiä kohteita haettiin netistä sanahakujen avulla.
Vastauksia tuli kaikkiaan 116 kpl. Vastaajajoukko oli hyvin monipuolinen. Siinä oli hyvin edustettuina eri taiteenlajeja, eri kokoisia ja ikäisiä organisaatioita sekä valtionosuuksia saavia ja niitä, jotka eivät osuuksia saa.
Tuloksista ilmeni, että vastaajat ovat hyvin korkeasti koulutettuja, mutta joka kolmannella ei ollut mitään markkinoinnin koulutusta. Markkinoinnin suunnittelun lähtökohtana olevia peruskartoituksia mm. asiakas- ja kilpailukentästä tehdään liian vähän. Markkinoinnin suunnitelmallisuus on vajavaista, eikä suunnitelmissa ole konkreettisia tavoitteita mitä mitata ja seurata. Pääsyy on resurssipula sekä tietotaidon puute.
Tuloksia analysoimalla nostettiin esiin toimenpiteitä, joilla markkinointiosaaminen taidekohteissa voisi parantua. Näitä ovat positiivisen asenne markkinoinnin tehokkuuteen, oman toimintaympäristön tutkiminen (asiakkaat ja kilpailijat), oman ydintuotteen/palvelun laajentaminen, markkinoinnin opiskeleminen, kirjallisen markkinointisuunnitelman tekeminen, jossa on mitattavat tavoitteet, viestinnässä elämyksellisyyden korostaminen sekä markkinointivastuun keskittäminen.