Rakkaus ja rajat : yhteiset säännöt nuoren identiteetin ja kasvun tukena Paasikiven nuorisokylässä
Seppälä, Satu; Karvinen, Kristiina (2011)
Seppälä, Satu
Karvinen, Kristiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116815
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Keravalla sijaitsevalle Paasikiven nuorisokylälle heidän tarvitsemaansa uutta tietoa siitä, millä tavoin toimintaa voisi kehittää ja miten toimivia hyviä käytänteitä voitaisiin jalostaa koko työryhmän käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten erilaisilla työmenetelmillä tuetaan lapsen ja nuoren kasvua, miten säännöt ja niiden rikkomisesta seuraavat toimenpiteet tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja mitkä nykyiset työtavat ovat toimivia hyviä käytänteitä Paasikiven nuorisokylässä. Lisäksi osana opinnäytetyöprosessia muodostettiin käytännön ohjeistus rajoitustoimenpiteiden käytöstä Paasikiven nuorisokylässä sekä ehdotelma uudesta sääntörakenteesta koko nuorisokylää koskevista yhteisistä säännöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineisto koostuu Paasikiven nuorisokylän johtajan, erityistyöntekijän sekä kuuden ohjaajan haastatteluista (n=8), neljältä eri osastolta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui seuraavista työmme aiheemme kannalta keskeisistä teorioista: identiteetin rakentuminen nuoren kehitystehtävänä, kasvatus nuoren identiteetin kehittymisen tukena, lasten ja nuorten osallisuus sekä lapsilähtöisyys ja kasvatuksellisiin tarpeisiin vastaaminen lastenkodissa. Teemahaastattelurunko rakentui näiden teorioiden mukaan siten, että jokainen keskeinen teoria sekä lastensuojelulaki muodostivat oman teemaluokkansa.
Opinnäytetyön tuloksina nousivat aineistosta esiin toimivina työmenetelminä Paasikiven nuorisokylän toiminnassa perhetyö, kodinomaisuus, lapsen yksilöllinen kohtaaminen sekä omaohjaajuus. Lisäksi AVEKKI – toimintamallin käyttöönotto on tuonut varmuutta ja selkeyttä ohjaajien toiminnassa aggressiivisia tilanteita kohdatessa. Tarkennuksia sääntökäytänteisiin ja yhtenäistä toimintamallia kaikkien osastojen suhteen toivottiin erityisesti tupakoinnin ja alueelta poisteen suhteen. Myös yleiseen turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja yleisillä alueilla toimimiseen haluttiin muodostaa yhteisiä toimintamalleja. Yhteisten sääntöjen muodostamisen käytännön haasteeksi mainittiin tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen siten, että jokainen lapsi kokee tulevansa kohdatuksi oikeudenmukaisesti suhteessa toisiin lapsiin, mutta samalla hänen yksilölliset tarpeensa ja voimavaransa tulevat huomioiduksi seuraamuksia asetettaessa. Neljän eri osaston työntekijöiden välistä yhteistyötä kaivattiin enemmän, jotta hyvien käytänteiden levittäminen toiselle osastolle sekä moniammatillisen työryhmän koko ammattitaidon käyttöönotto mahdollistuisi paremmin.
Kehitysehdotuksina kokosimme tulosten perusteella uuden ehdotuksen sääntörakenteista yhteisten sääntöjen osalta sekä ohjeistuksen rajoitustoimenpiteiden käytöstä arjen työssä. Molemmat ehdotukset on käsitelty Paasikiven nuorisokylän johtoryhmässä. Sekä uusilla säännöillä, että ohjeistuksella rajoitustoimenpiteistä on mahdollista vastata toimintaympäristön toimintaperiaatteisiin.
Kehittämismyönteisellä Paasikiven nuorisokylällä on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyömme tuomaa uutta tietoa työyhteisönsä jatkuvaan kehittämistyöhön sekä tekemäänsä merkittävään lastensuojelulliseen kasvatustyöhön.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineisto koostuu Paasikiven nuorisokylän johtajan, erityistyöntekijän sekä kuuden ohjaajan haastatteluista (n=8), neljältä eri osastolta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui seuraavista työmme aiheemme kannalta keskeisistä teorioista: identiteetin rakentuminen nuoren kehitystehtävänä, kasvatus nuoren identiteetin kehittymisen tukena, lasten ja nuorten osallisuus sekä lapsilähtöisyys ja kasvatuksellisiin tarpeisiin vastaaminen lastenkodissa. Teemahaastattelurunko rakentui näiden teorioiden mukaan siten, että jokainen keskeinen teoria sekä lastensuojelulaki muodostivat oman teemaluokkansa.
Opinnäytetyön tuloksina nousivat aineistosta esiin toimivina työmenetelminä Paasikiven nuorisokylän toiminnassa perhetyö, kodinomaisuus, lapsen yksilöllinen kohtaaminen sekä omaohjaajuus. Lisäksi AVEKKI – toimintamallin käyttöönotto on tuonut varmuutta ja selkeyttä ohjaajien toiminnassa aggressiivisia tilanteita kohdatessa. Tarkennuksia sääntökäytänteisiin ja yhtenäistä toimintamallia kaikkien osastojen suhteen toivottiin erityisesti tupakoinnin ja alueelta poisteen suhteen. Myös yleiseen turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja yleisillä alueilla toimimiseen haluttiin muodostaa yhteisiä toimintamalleja. Yhteisten sääntöjen muodostamisen käytännön haasteeksi mainittiin tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen siten, että jokainen lapsi kokee tulevansa kohdatuksi oikeudenmukaisesti suhteessa toisiin lapsiin, mutta samalla hänen yksilölliset tarpeensa ja voimavaransa tulevat huomioiduksi seuraamuksia asetettaessa. Neljän eri osaston työntekijöiden välistä yhteistyötä kaivattiin enemmän, jotta hyvien käytänteiden levittäminen toiselle osastolle sekä moniammatillisen työryhmän koko ammattitaidon käyttöönotto mahdollistuisi paremmin.
Kehitysehdotuksina kokosimme tulosten perusteella uuden ehdotuksen sääntörakenteista yhteisten sääntöjen osalta sekä ohjeistuksen rajoitustoimenpiteiden käytöstä arjen työssä. Molemmat ehdotukset on käsitelty Paasikiven nuorisokylän johtoryhmässä. Sekä uusilla säännöillä, että ohjeistuksella rajoitustoimenpiteistä on mahdollista vastata toimintaympäristön toimintaperiaatteisiin.
Kehittämismyönteisellä Paasikiven nuorisokylällä on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyömme tuomaa uutta tietoa työyhteisönsä jatkuvaan kehittämistyöhön sekä tekemäänsä merkittävään lastensuojelulliseen kasvatustyöhön.