Elämäntapaohjaus tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä - kirjallisuuskatsaus eurooppalaisiin tutkimuksiin
Palkama, Tarja (2008)
Palkama, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2008
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903061614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903061614
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja elämäntapaohjaukseen liittyvää eurooppalaista tutkimusta ja minkälaisia tuloksia kyseisissä tutkimuksissa on saavutettu. Tavoitteena oli samalla perehtyä ja syventyä elämäntapaohjaami-sen mahdollisuuksiin tyypin-2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja saada voimavaroja ohjaamistyöhön terveyden-/sairaanhoitajana.
Tutkielmassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: Mistä näkökulmasta elämäntapaohjausta on tutkittu? Millä menetelmillä on ohjattu? ja Mitä elämäntapaohjaukseen liittyviä tutkimustuloksia artikkeleissa tulee esille?
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kansainvälisistä lääke- ja hoitotieteen tietokannoista. Lopulliseen analyysiin valittiin 11 tutkimusartikkelia, joista viisi oli alkuperältään suomalaisia, viisi englantilaisia ja yksi tanskalainen. Kaikki artik-kelit käsittelivät tyypin 2 diabetesta ja elämäntapaohjausta. Tutkimusaineistoon perehdyttiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Elämäntapaohjaamisen tutkimusnäkökulmista syntyi kolme alakategoriaa, joita olivat ohjaaja, asiakas ja elämäntapaohjaaminen. Ohjausmenetelmiä kuvaavia yläkategorioita muodostui 11 ja niitä olivat kertaohjaus ja seuranta, toistuvat ohjauskerrat ja seuranta, valistusmateriaalin antaminen, yksilöllinen neuvonta, perusteleminen, tavoitteellinen toiminta, motivoivan haas-tattelumenetelmän käyttäminen ja muutosvaihemallin hyödyntäminen, muutoksen esteiden kartoittaminen, asiakkaan omiin kykyihin luottamisen mittaaminen sekä taloudellinen kannus-taminen liikuntaan. Elämäntapaohjaamisen tutkimustuloksista muodostui viisi pääluokkaa; elämäntapaohjaamisen lähtökohdat, asiakkaasta johtuvat elämäntapamuutosta edistävät ja estävät tekijät sekä ohjaajasta johtuvat elämäntapamuutosta edistävät ja estävät tekijät. Lopullisena johtopäätöksenä syntyi onnistuneen elämäntapaohjaamisen prosessin kuvaus tai ideaalimalli, jossa osatekijöinä ovat ohjaaja, asiakas ja elämäntapaohjaamisen lähtökohdat. Onnistuneen ohjausprosessin tuloksena on pysyvä asiakkaan elämäntapojen muutos ja lopulta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy ja jopa pysyvä tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin lasku. Ohjaajasta, asiakkaasta tai elämäntapaohjauksen lähtökohdista johtuvat häiriötekijät ohjaustilanteessa voivat aiheuttaa asiakkaan repsahduksen tai epäonnistumisen elämäntapa-muutosprosessissa.
Tutkielmassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: Mistä näkökulmasta elämäntapaohjausta on tutkittu? Millä menetelmillä on ohjattu? ja Mitä elämäntapaohjaukseen liittyviä tutkimustuloksia artikkeleissa tulee esille?
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kansainvälisistä lääke- ja hoitotieteen tietokannoista. Lopulliseen analyysiin valittiin 11 tutkimusartikkelia, joista viisi oli alkuperältään suomalaisia, viisi englantilaisia ja yksi tanskalainen. Kaikki artik-kelit käsittelivät tyypin 2 diabetesta ja elämäntapaohjausta. Tutkimusaineistoon perehdyttiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Elämäntapaohjaamisen tutkimusnäkökulmista syntyi kolme alakategoriaa, joita olivat ohjaaja, asiakas ja elämäntapaohjaaminen. Ohjausmenetelmiä kuvaavia yläkategorioita muodostui 11 ja niitä olivat kertaohjaus ja seuranta, toistuvat ohjauskerrat ja seuranta, valistusmateriaalin antaminen, yksilöllinen neuvonta, perusteleminen, tavoitteellinen toiminta, motivoivan haas-tattelumenetelmän käyttäminen ja muutosvaihemallin hyödyntäminen, muutoksen esteiden kartoittaminen, asiakkaan omiin kykyihin luottamisen mittaaminen sekä taloudellinen kannus-taminen liikuntaan. Elämäntapaohjaamisen tutkimustuloksista muodostui viisi pääluokkaa; elämäntapaohjaamisen lähtökohdat, asiakkaasta johtuvat elämäntapamuutosta edistävät ja estävät tekijät sekä ohjaajasta johtuvat elämäntapamuutosta edistävät ja estävät tekijät. Lopullisena johtopäätöksenä syntyi onnistuneen elämäntapaohjaamisen prosessin kuvaus tai ideaalimalli, jossa osatekijöinä ovat ohjaaja, asiakas ja elämäntapaohjaamisen lähtökohdat. Onnistuneen ohjausprosessin tuloksena on pysyvä asiakkaan elämäntapojen muutos ja lopulta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy ja jopa pysyvä tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin lasku. Ohjaajasta, asiakkaasta tai elämäntapaohjauksen lähtökohdista johtuvat häiriötekijät ohjaustilanteessa voivat aiheuttaa asiakkaan repsahduksen tai epäonnistumisen elämäntapa-muutosprosessissa.