A study on electronic book marketing in Finland
Lumme, Ilkka; Parviainen, Pasi (2011)
Lumme, Ilkka
Parviainen, Pasi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817669
Tiivistelmä
Viime vuosien aikana on kehitetty uusia markkinointitapoja kaupallisten sähköisten kirjojen ja niiden lukemiseen tarkoitettujen laitteiden myyntiin. Yhdysvaltalaisen Internet-kirjakaupan Amazonin ja sen Kindle-lukulaitteen menestyksen jäljillä suomalaiset kirjakaupat ovat nyt lisänneet valikoimiinsa sähköiset kirjat ja lukulaitteet. Toistaiseksi suomalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan ole omaksuneet uutta formaattia. Syitä löytyy muun muassa hinnoittelusta, kopiointisuojauksista, tarjonnasta, teknologiasta ja myyntimenetelmistä.
Tämä opinnäytetyö pyrkii selvittämään kuinka tietoisia suomalaiset ovat sähköisistä kirjoista, millaisia mielikuvia heillä on niistä ja mikä saisi heidät ottamaan vastaan uuden teknologian. Vaikka pääpaino on varsinaisesti sähköisten kirjojen konseptissa, on myös tärkeää selvittää ovatko suomalaiset käyttäneet sähköisiä lukulaitteita, millaisia kokemuksia heillä on niistä ja miten niitä voisi kehittää. Tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia ja ratkaisuja siihen, miten sähköisiä kirjoja tulisi markkinoida Suomessa.
Tämä opinnäytetyö lähestyy aihetta klassisten teorioiden, kuten Kotlerin markkinointimix-mallin, tuotteen elinkaaren mallin, sekä Porterin viiden voiman ja kansallisen kilpailukyvyn mallien kautta. Modernimmat, tapauskohtaisemmat teoriat, kuten Kimin ja Mauborgnen sinisen meren strategia, ja Christensenin disruptiivisen innovaatio, havainnollistavat tarkemmin uusia mahdollisuuksia muuttuvassa ympäristössä. Marshallin sekä tutkimusyritysten tuottamia aikaisempi tutkimuksia hyödynnettään myös opinnäytetyössä.
Tutkimusta varten teetettiin kvantitatiivinen kysely Leppävaaran kirjaston kävijöille. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin Suomen kustannusyhdistyksen johtajaa Sakari Laihoa sekä yhdistyksen eReading-projekteista vastaavaa Kristiina Markkulaa.
Empiirisen tutkimuksen tulokset osoittavat että sähköiset kirjat eivät ole vielä kovin menestyneitä Suomessa. Enemmistä kyselyyn vastaajista ei ollut täysin tietoisia konseptista. Kyselyn tulosten perusteella eniten potentiaalia sähköisten kirjojen kasvuun on nuorten ja opiskelijoiden ryhmissä. Eri ryhmillä on erilaisia odotuksia sähköisille kirjoille, mutta kokonaisuudessaan palvelusta täytyy tulla parempi suuremmille ryhmille.
Tämä opinnäytetyö pyrkii selvittämään kuinka tietoisia suomalaiset ovat sähköisistä kirjoista, millaisia mielikuvia heillä on niistä ja mikä saisi heidät ottamaan vastaan uuden teknologian. Vaikka pääpaino on varsinaisesti sähköisten kirjojen konseptissa, on myös tärkeää selvittää ovatko suomalaiset käyttäneet sähköisiä lukulaitteita, millaisia kokemuksia heillä on niistä ja miten niitä voisi kehittää. Tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia ja ratkaisuja siihen, miten sähköisiä kirjoja tulisi markkinoida Suomessa.
Tämä opinnäytetyö lähestyy aihetta klassisten teorioiden, kuten Kotlerin markkinointimix-mallin, tuotteen elinkaaren mallin, sekä Porterin viiden voiman ja kansallisen kilpailukyvyn mallien kautta. Modernimmat, tapauskohtaisemmat teoriat, kuten Kimin ja Mauborgnen sinisen meren strategia, ja Christensenin disruptiivisen innovaatio, havainnollistavat tarkemmin uusia mahdollisuuksia muuttuvassa ympäristössä. Marshallin sekä tutkimusyritysten tuottamia aikaisempi tutkimuksia hyödynnettään myös opinnäytetyössä.
Tutkimusta varten teetettiin kvantitatiivinen kysely Leppävaaran kirjaston kävijöille. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin Suomen kustannusyhdistyksen johtajaa Sakari Laihoa sekä yhdistyksen eReading-projekteista vastaavaa Kristiina Markkulaa.
Empiirisen tutkimuksen tulokset osoittavat että sähköiset kirjat eivät ole vielä kovin menestyneitä Suomessa. Enemmistä kyselyyn vastaajista ei ollut täysin tietoisia konseptista. Kyselyn tulosten perusteella eniten potentiaalia sähköisten kirjojen kasvuun on nuorten ja opiskelijoiden ryhmissä. Eri ryhmillä on erilaisia odotuksia sähköisille kirjoille, mutta kokonaisuudessaan palvelusta täytyy tulla parempi suuremmille ryhmille.