Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden kansainvälinen harjoittelu
Karppinen, Pauliina (2011)
Karppinen, Pauliina
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121818763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121818763
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden kansainvälistä harjoittelua. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä takia he päätyvät ulkomaille harjoitteluun ja miten he kokevat kulttuurishokin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kohderyhmä rajattiin restonomiopiskelijoihin, jotka ovat jo palanneet harjoittelusta kotimaahan ja ovat edelleen koulun kirjoilla. He ovat olleet harjoittelussa vuosina 2008‒2011. Kysely toteutettiin sähköpostilla touko- ja syyskuussa 2011. Vastauksia saatiin 13 kappaletta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin vastausten luokittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että kansainväliseen harjoitteluun lähdetään useista eri syistä. Suurin osa opiskelijoista oli lähtenyt harjoitteluun kulttuurisista syistä, eli he halusivat parantaa kielitaitoa tai tutustua uusiin kulttuureihin. Kukaan harjoittelijoista ei lähtenyt ainoastaan ammatillisista syistä, koska työkokemusta voi saada myös Suomessa. Monet olivat kuitenkin maininneet harjoittelulle asetetuissa odotuksissa kansainvälisen työkokemuksen kertymisen, josta ajateltiin olevan hyötyä työmarkkinoilla.
Jatkossa on mahdollista esimerkiksi vertailla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälistä harjoittelua jonkun toisen ammattikorkeakoulun harjoittelun kanssa. Tutkimusmenetelmänä voisi käyttää haastattelua, jotta vastaajille voisi esittää tarkentavia lisäkysymyksiä ja vältyttäisiin väärinymmärryksiltä. Toinen vaihtoehto olisi myös tehdä kansainväliseen harjoitteluun lähtevälle opiskelijalle opas, josta löytyisi kaikki tarvittava tieto.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kohderyhmä rajattiin restonomiopiskelijoihin, jotka ovat jo palanneet harjoittelusta kotimaahan ja ovat edelleen koulun kirjoilla. He ovat olleet harjoittelussa vuosina 2008‒2011. Kysely toteutettiin sähköpostilla touko- ja syyskuussa 2011. Vastauksia saatiin 13 kappaletta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin vastausten luokittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että kansainväliseen harjoitteluun lähdetään useista eri syistä. Suurin osa opiskelijoista oli lähtenyt harjoitteluun kulttuurisista syistä, eli he halusivat parantaa kielitaitoa tai tutustua uusiin kulttuureihin. Kukaan harjoittelijoista ei lähtenyt ainoastaan ammatillisista syistä, koska työkokemusta voi saada myös Suomessa. Monet olivat kuitenkin maininneet harjoittelulle asetetuissa odotuksissa kansainvälisen työkokemuksen kertymisen, josta ajateltiin olevan hyötyä työmarkkinoilla.
Jatkossa on mahdollista esimerkiksi vertailla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälistä harjoittelua jonkun toisen ammattikorkeakoulun harjoittelun kanssa. Tutkimusmenetelmänä voisi käyttää haastattelua, jotta vastaajille voisi esittää tarkentavia lisäkysymyksiä ja vältyttäisiin väärinymmärryksiltä. Toinen vaihtoehto olisi myös tehdä kansainväliseen harjoitteluun lähtevälle opiskelijalle opas, josta löytyisi kaikki tarvittava tieto.