Perhekerho - vanhempien kasvatustyötä tukemaan
Ruotsalainen, Jenni (2011)
Ruotsalainen, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120617332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120617332
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe oli vanhemmuuden tukeminen. Lähtökohdat työn tekemiselle löydettiin yhteiskunnassamme paljon puhuttaneesta lasten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntymisestä. Lapsen ja nuoren hyvä arki –hankkeen Yhteistyökoululla havaittiin lasten pahoinvointia, mikä oli näyttäytynyt levottomuutena, aikuisen huomion tarpeena ja kiusaamisena. Päätettiin toteuttaa Perhekerho–toimintaa keväällä 2009. Kerhon kohderyhmän muodostivat kolmannen luokan oppilaat, vanhemmat ja luokanopettaja. Opinnäytetyöni yhteiskunnallinen tavoite oli olla mukana kehittämässä ”matalankynnyksen” toimintamallia vanhemmuuden tukemiseksi ja lapsen kokonaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkoituksena oli tukea luokkayhteisön vanhempien välistä ilmapiiriä vertaistuellisen ryhmän avulla ja siten parantaa lasten oppimisvalmiuksia.
Kerholla pyrittiin tukemaan vanhemmuutta ja edistämään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kerhon sisälle muodostettiin lasten ja vanhempien vertaistuelliset ryhmät, joille asetettiin omat tavoitteensa. Vanhempienryhmän tarkoituksena oli tukea vanhemmuutta vertaistuellisen ryhmätoiminnan avulla. Jokaiselle tapaamiselle asetettiin myös omat yksittäiset tavoitteensa. Konkreettisesti kerhon tapaamisia järjestettiin yhteensä viisi. Tapaamisten aikana vanhemmat ja lapset jakautuivat omiin vertaistuellisiin ryhmiinsä. Vanhempienryhmän tapaamisten teemat olivat hyvä yhdessä oleminen, koulukiusaaminen ja siihen puuttumisen keinot, rajat ja rakkaus ja turvallinen koulupäivä. Viimeisen kerran teemaksi muodostui jälleen hyvä yhdessä oleminen ihan niin kuin ensimmäisellä kerrallakin. Lisäksi haluttiin tukea perheen jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta järjestämällä tapaamisten lopuiksi vanhempien ja lasten ryhmien yhteinen hetki.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Perhekerhoa erityisesti vanhempien ryhmän osalta. Laadin myös yhdessä lastenryhmän opiskelijaohjaajan kanssa toiminnasta Perhekerhon toimintamallin, joka on suunnattu kolmannen luokan luokkayhteisöön. Sitä on kuitenkin mahdollista muunnella lapsen ikätason ja perheiden tarpeiden mukaisiksi. Mallin laadinnassa käytettiin apuna toiminnan ajan kestänyttä prosessiarviointia ja teettämiäni loppuarviointeja. Perhekerho–toimintaa voidaan arviointien mukaan käyttää vanhemmuuden tukemiseen ja perheiden vuorovaikutuksen lisäämiseen. Lisäksi sillä on positiivisia vaikutuksia luokkayhteisön ilmapiirille.
Opinnäytetyöni jakaantuu teoriaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, vanhemmuuden tukemisesta ja vertaistuesta. Työni kuitenkin painottuu toiminnan kuvaukseen, sen arviointiin ja analysointiin.
Kerholla pyrittiin tukemaan vanhemmuutta ja edistämään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kerhon sisälle muodostettiin lasten ja vanhempien vertaistuelliset ryhmät, joille asetettiin omat tavoitteensa. Vanhempienryhmän tarkoituksena oli tukea vanhemmuutta vertaistuellisen ryhmätoiminnan avulla. Jokaiselle tapaamiselle asetettiin myös omat yksittäiset tavoitteensa. Konkreettisesti kerhon tapaamisia järjestettiin yhteensä viisi. Tapaamisten aikana vanhemmat ja lapset jakautuivat omiin vertaistuellisiin ryhmiinsä. Vanhempienryhmän tapaamisten teemat olivat hyvä yhdessä oleminen, koulukiusaaminen ja siihen puuttumisen keinot, rajat ja rakkaus ja turvallinen koulupäivä. Viimeisen kerran teemaksi muodostui jälleen hyvä yhdessä oleminen ihan niin kuin ensimmäisellä kerrallakin. Lisäksi haluttiin tukea perheen jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta järjestämällä tapaamisten lopuiksi vanhempien ja lasten ryhmien yhteinen hetki.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Perhekerhoa erityisesti vanhempien ryhmän osalta. Laadin myös yhdessä lastenryhmän opiskelijaohjaajan kanssa toiminnasta Perhekerhon toimintamallin, joka on suunnattu kolmannen luokan luokkayhteisöön. Sitä on kuitenkin mahdollista muunnella lapsen ikätason ja perheiden tarpeiden mukaisiksi. Mallin laadinnassa käytettiin apuna toiminnan ajan kestänyttä prosessiarviointia ja teettämiäni loppuarviointeja. Perhekerho–toimintaa voidaan arviointien mukaan käyttää vanhemmuuden tukemiseen ja perheiden vuorovaikutuksen lisäämiseen. Lisäksi sillä on positiivisia vaikutuksia luokkayhteisön ilmapiirille.
Opinnäytetyöni jakaantuu teoriaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, vanhemmuuden tukemisesta ja vertaistuesta. Työni kuitenkin painottuu toiminnan kuvaukseen, sen arviointiin ja analysointiin.