Ranskalaisten naisjohtajien kokemuksia uran menestymismahdollisuuksista ja perheelämän yhdistämisestä
Mäkinen, Satu (2011)
Mäkinen, Satu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918877
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten naisjohtajat itse kokevat naisen menestymismahdollisuudet johtajana nimenomaan Ranskassa, ja myös miten he kokevat perheelämän
yhdistämisen mahdollisuuden. Kaikki haastatellut naisjohtajat asuvat ja työskentelevät Pariisin metropolialueella. Käsittelen naisjohtajien kokemuksia kolmesta eri näkökulmasta, niin yksilön, ihmissuhteiden kuin ranskalaisen kulttuurin näkökulmasta.
Tutkimus jakaantuu kahteen osaan, teoreettiseen ja empiiriseen. Teoreettinen osa käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen, joka tarjosi mahdollisuuden naisjohtajien kokemusten syvempään tarkkailuun. Empiirinen osuus toteutettiin haastatteluna tapaamisilla. Haastatellut
naisjohtajat valittiin etukäteen, jotka kaikki ovat johtotehtävissä työskenteleviä naisia, ja heillä kaikilla on omia lapsia. Haastattelu koostui tasoista, jotka muodostivat myös teoreettisen osuuden viitekehyksen.
Tutkimuksen tulokset käsiteltiin viitekehyksen kolmella eri tasolla. Tulokset osoittivat, että Ranskassa merkittävin vaikutus naisen menestyvään johtamisuraan oli koulutuksella,
työkokemuksilla ja henkilökohtaisilla verkostoilla. Alasta riippumatta myös lasikatto todettiin olevan esteenä, erityisesti miesvaltaisilla aloilla koettiin naiseus huippujohtoon nousemisen esteenä. Sen sijaan lapsilla ei juuri todettu olevan merkitystä uraan, pitkällä äitiyslomalla ennemminkin. Avioliitto ei haastateltujen naisjohtajien mielestä vaikuttanut uraan tai menestykseen mitenkään.
Kyselyn tulokset eivät pienen otoksensa takia ole yleistettävissä. Olisikin aiheellista tehdä tutkimuksia aiheesta haastattelemalla isompaa otantaa, sekä Ranskan eri alueilta. Myös miesjohtajien ja isien haastatteleminen voisi antaa uuden näkökulman aiheeseen. Vertaamalla miesvaltaisten alojen naisjohtajien ja naisvaltaisten alojen miesjohtajien kokemuksia toisiinsa voisi myös tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Onko naisjohtaja miesvaltaisella alalla samassa asemassa kuin miesjohtaja naisvaltaisella alalla, ja eroaako perhe-elämän yhdistäminen näissä tapauksissa
jotenkin?
yhdistämisen mahdollisuuden. Kaikki haastatellut naisjohtajat asuvat ja työskentelevät Pariisin metropolialueella. Käsittelen naisjohtajien kokemuksia kolmesta eri näkökulmasta, niin yksilön, ihmissuhteiden kuin ranskalaisen kulttuurin näkökulmasta.
Tutkimus jakaantuu kahteen osaan, teoreettiseen ja empiiriseen. Teoreettinen osa käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen, joka tarjosi mahdollisuuden naisjohtajien kokemusten syvempään tarkkailuun. Empiirinen osuus toteutettiin haastatteluna tapaamisilla. Haastatellut
naisjohtajat valittiin etukäteen, jotka kaikki ovat johtotehtävissä työskenteleviä naisia, ja heillä kaikilla on omia lapsia. Haastattelu koostui tasoista, jotka muodostivat myös teoreettisen osuuden viitekehyksen.
Tutkimuksen tulokset käsiteltiin viitekehyksen kolmella eri tasolla. Tulokset osoittivat, että Ranskassa merkittävin vaikutus naisen menestyvään johtamisuraan oli koulutuksella,
työkokemuksilla ja henkilökohtaisilla verkostoilla. Alasta riippumatta myös lasikatto todettiin olevan esteenä, erityisesti miesvaltaisilla aloilla koettiin naiseus huippujohtoon nousemisen esteenä. Sen sijaan lapsilla ei juuri todettu olevan merkitystä uraan, pitkällä äitiyslomalla ennemminkin. Avioliitto ei haastateltujen naisjohtajien mielestä vaikuttanut uraan tai menestykseen mitenkään.
Kyselyn tulokset eivät pienen otoksensa takia ole yleistettävissä. Olisikin aiheellista tehdä tutkimuksia aiheesta haastattelemalla isompaa otantaa, sekä Ranskan eri alueilta. Myös miesjohtajien ja isien haastatteleminen voisi antaa uuden näkökulman aiheeseen. Vertaamalla miesvaltaisten alojen naisjohtajien ja naisvaltaisten alojen miesjohtajien kokemuksia toisiinsa voisi myös tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Onko naisjohtaja miesvaltaisella alalla samassa asemassa kuin miesjohtaja naisvaltaisella alalla, ja eroaako perhe-elämän yhdistäminen näissä tapauksissa
jotenkin?