Terveyteen liittyvien neuvontapalveluiden kartoitus Vantaan seniorineuvolassa
Niinipuu, Katja; Pasanen, Johanna (2011)
Niinipuu, Katja
Pasanen, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717524
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotona asuvien ja kotihoidon piiriin kuulumattomien 75 - vuotiaiden ikäihmisten neuvontapalveluiden tarvetta Vantaalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Vantaan seniorineuvolan toimintaa.
Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin millaisia terveyteen liittyviä neuvontapalveluita ikäihmiset toivovat Vantaalla olevan ja miksi osa seniorineuvolaan terveystapaamiseen kutsutuista 75- vuotiaista ei ole ottanut kutsua vastaan. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelinhaastattelujen avulla seniorineuvolan tiloissa. Haastattelut toteutettiin etukäteen suunnitellun haastattelulomakkeen avulla. Haastattelukysymyksiä oli viisi ja lomakkeen loppuun kirjattiin haas-tateltavien kertomia asioita.
Kahden päivän aikana haastateltiin 80 henkilöä. Vastaajista 40 oli miehiä ja 40 naisia. Vastaukset analysoitiin PASW – ohjelman avulla. Tulokset esiteltiin vastaajien määrinä, prosentteina ja kuvioina. Haastattelujen yhteydessä kävimme avointa keskustelua haastateltavien kanssa. Käytimme keskusteluissa ilmi tulleita tietoja tuloksien monipuolistamiseksi tulososiossa sekä johtopäätöksissä.
Kaikki haastateltavat pitivät Vantaan seniorineuvolaa ja sen toimintaa hyvänä asiana. Terveyteen liittyvistä neuvontapalveluista toivottiin eniten henkilökohtaista palvelua tai puhelimella tapahtuvaa neuvontapalvelua. Internetiä kertoi käyttävänsä vain kahdeksan vastaajaa. Useimmilla vastaajilla ei edes ollut kotona Internetiä. Haastateltavista 16 koki, ettei tarvitse mitään neuvontapalveluita. Haastatteluhetkellä puolet vastaajista koki terveydentilansa kohtalaiseksi. Erinomaiseksi kuvasi viisi vastaajaa ja hyväksi 30 vastaajaa. Neljä vastaajaa koki terveydentilansa huonoksi. Miehet vastasivat haastatteluihin keskimääräisesti lyhyemmässä ajassa, kuin naiset. 25 vastaajaa koki, etteivät he tarvinneet terveystapaamista ja perustelivat sitä esimerkiksi hyvällä terveydentilalla. Haastateltavista 22 henkilöä kertoi, että he eivät muistaneet saaneensa kutsua tai eivät mielestään olleet saaneet sitä lainkaan. Lisäksi seitsemän vastaajaa oli unohtanut varata ajan. Lähes kaikille haastateltaville pystyttiin tarjoamaan uusi mahdollisuus ajan varaamiseen terveystapaamista varten. Vastaajista 15 varasi ajan.
Kaikille halukkaille annettiin seniorineuvolan yhteystiedot ja kerrottiin Vantaalla jo olemassa olevista ikäihmisten palveluista haastateltavien asuinpaikan mukaan. Useat vastaajista olivat jo säännöllisten terveyspalveluiden piirissä kunnallisessa terveyskeskuksessa tai yksityisten terveyspalveluiden tarjoajien asiakkaana.
Opinnäytetyön tulosten perusteella terveystapaamisen tarkoitusta ei täysin ymmärretä. Kutsun sisältöä kehittämällä, kutsun uudelleen lähettämisellä ja toisen toimipisteen perustamisella vantaalaisia ikäihmisiä voisi saapua enemmän terveystapaamiseen.
Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin millaisia terveyteen liittyviä neuvontapalveluita ikäihmiset toivovat Vantaalla olevan ja miksi osa seniorineuvolaan terveystapaamiseen kutsutuista 75- vuotiaista ei ole ottanut kutsua vastaan. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelinhaastattelujen avulla seniorineuvolan tiloissa. Haastattelut toteutettiin etukäteen suunnitellun haastattelulomakkeen avulla. Haastattelukysymyksiä oli viisi ja lomakkeen loppuun kirjattiin haas-tateltavien kertomia asioita.
Kahden päivän aikana haastateltiin 80 henkilöä. Vastaajista 40 oli miehiä ja 40 naisia. Vastaukset analysoitiin PASW – ohjelman avulla. Tulokset esiteltiin vastaajien määrinä, prosentteina ja kuvioina. Haastattelujen yhteydessä kävimme avointa keskustelua haastateltavien kanssa. Käytimme keskusteluissa ilmi tulleita tietoja tuloksien monipuolistamiseksi tulososiossa sekä johtopäätöksissä.
Kaikki haastateltavat pitivät Vantaan seniorineuvolaa ja sen toimintaa hyvänä asiana. Terveyteen liittyvistä neuvontapalveluista toivottiin eniten henkilökohtaista palvelua tai puhelimella tapahtuvaa neuvontapalvelua. Internetiä kertoi käyttävänsä vain kahdeksan vastaajaa. Useimmilla vastaajilla ei edes ollut kotona Internetiä. Haastateltavista 16 koki, ettei tarvitse mitään neuvontapalveluita. Haastatteluhetkellä puolet vastaajista koki terveydentilansa kohtalaiseksi. Erinomaiseksi kuvasi viisi vastaajaa ja hyväksi 30 vastaajaa. Neljä vastaajaa koki terveydentilansa huonoksi. Miehet vastasivat haastatteluihin keskimääräisesti lyhyemmässä ajassa, kuin naiset. 25 vastaajaa koki, etteivät he tarvinneet terveystapaamista ja perustelivat sitä esimerkiksi hyvällä terveydentilalla. Haastateltavista 22 henkilöä kertoi, että he eivät muistaneet saaneensa kutsua tai eivät mielestään olleet saaneet sitä lainkaan. Lisäksi seitsemän vastaajaa oli unohtanut varata ajan. Lähes kaikille haastateltaville pystyttiin tarjoamaan uusi mahdollisuus ajan varaamiseen terveystapaamista varten. Vastaajista 15 varasi ajan.
Kaikille halukkaille annettiin seniorineuvolan yhteystiedot ja kerrottiin Vantaalla jo olemassa olevista ikäihmisten palveluista haastateltavien asuinpaikan mukaan. Useat vastaajista olivat jo säännöllisten terveyspalveluiden piirissä kunnallisessa terveyskeskuksessa tai yksityisten terveyspalveluiden tarjoajien asiakkaana.
Opinnäytetyön tulosten perusteella terveystapaamisen tarkoitusta ei täysin ymmärretä. Kutsun sisältöä kehittämällä, kutsun uudelleen lähettämisellä ja toisen toimipisteen perustamisella vantaalaisia ikäihmisiä voisi saapua enemmän terveystapaamiseen.