Kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökuntien kokemat hyvät käytännöt ja yhteistyötarpeet kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidossa
Tyni, Hanna (2012)
Tyni, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201021007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201021007
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökuntien kokemat hyvät käytännöt ja yhteistyötarpeet kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökuntien kokemia hyviä käytäntöjä päihderiippuvaisen kehitysvammaisen henkilön hoidossa. Lisäksi haluttiin tutkia kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökuntien kokemia yhteistyötarpeita kehitysvammaisen asiakkaan hoidossa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin viittä kehitysvammahuollon työntekijää ja kahta päihdehuollon työntekijää. Teemahaastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimustulosten esittelyssä käytetään sitaatteja, jotta haastateltavien kokemukset ja oma ääni pääsevät esille.
Tutkimusaineistosta selvisi, että kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökunnat kokevat tasa-arvoisuuden, asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön periaatteet hyvinä käytäntöinä kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidossa. Kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökuntien kokemat hyvät käytännöt olivat osittain erilaisia eri näkökulmista, mutta täydensivät toisiaan. Kehitysvammahuollon ja päihdepalveluiden välillä tehty yhteistyö koettiin riittämättömäksi, mutta tarpeelliseksi ja kehittämisen
arvoiseksi.
Haastateltavat kokivat tarvitsevansa enemmän koulutusta kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidosta. Verkostotyön kehittämistarpeita nähtiin kehitysvamma- ja päihdehuollon välillä. Kehitysvammahuollon työntekijät kokivat tarvitsevansa tietoa ja tukea päihdehuollon ammattilaisilta, kun asiakkaana on kehitysvammainen päihderiippuvainen. Suurin osa kehitysvammahuollon henkilökuntien haastateltavista koki päihdepalveluiden käyttämisen tarpeelliseksi yhteistyön käytännöksi. Päihdehuollon henkilökunnan haastateltavat olivat avoimia yhteistyöhön, valmiita soveltamaan käytäntöjään kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidon kohdalla ja halusivat ottaa haasteita vastaan.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin viittä kehitysvammahuollon työntekijää ja kahta päihdehuollon työntekijää. Teemahaastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimustulosten esittelyssä käytetään sitaatteja, jotta haastateltavien kokemukset ja oma ääni pääsevät esille.
Tutkimusaineistosta selvisi, että kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökunnat kokevat tasa-arvoisuuden, asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön periaatteet hyvinä käytäntöinä kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidossa. Kehitysvamma- ja päihdehuollon henkilökuntien kokemat hyvät käytännöt olivat osittain erilaisia eri näkökulmista, mutta täydensivät toisiaan. Kehitysvammahuollon ja päihdepalveluiden välillä tehty yhteistyö koettiin riittämättömäksi, mutta tarpeelliseksi ja kehittämisen
arvoiseksi.
Haastateltavat kokivat tarvitsevansa enemmän koulutusta kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidosta. Verkostotyön kehittämistarpeita nähtiin kehitysvamma- ja päihdehuollon välillä. Kehitysvammahuollon työntekijät kokivat tarvitsevansa tietoa ja tukea päihdehuollon ammattilaisilta, kun asiakkaana on kehitysvammainen päihderiippuvainen. Suurin osa kehitysvammahuollon henkilökuntien haastateltavista koki päihdepalveluiden käyttämisen tarpeelliseksi yhteistyön käytännöksi. Päihdehuollon henkilökunnan haastateltavat olivat avoimia yhteistyöhön, valmiita soveltamaan käytäntöjään kehitysvammaisen päihderiippuvaisen hoidon kohdalla ja halusivat ottaa haasteita vastaan.