Pääkoneiden jäähdytysveden lämpöenergian talteenottomahdollisuudet Viking XPRS:llä
Iso-Mustajärvi, Henri (2011)
Iso-Mustajärvi, Henri
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201061084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201061084
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheen antoi suomalainen varustamo Viking Line Oy Ab. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pääkoneiden jäähdytysvesien mukana hukkaan menevän lämpöenergian määrä ja tutkia vaihtoehtoja lämmön talteen ottamiseksi XPRS- aluksella. Hukkaan menevän lämpöenergian selvittämisen jälkeen työssä tutkittiin kahta esimerkkitapausta lämmön talteen ottamiseksi. Opinnäytetyö rajattiin tutkimaan pelkästään pääkoneiden jäähdytysvesiä, eli esim. dieselgeneraattorit rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Aluksi työssä käsitellään dieselmoottorien teoriaa ja tarkemmin aluksen pääkoneina toimivien Wärtsilä 46F –dieselmoottorin rakennetta. Opinnäytetyössä selvitetään myös 46F-mallin makeavesijäähdytysjärjestelmä ja siihen liittyvä aluksen merivesijärjestelmä. Mahdollisesti talteen saatavan lämmön potentiaali selvitettiin mittauksilla ja laskuilla. Ensimmäisenä talteenottotekniikkana opinnäytetyössä on esitelty Alfa Lavalin AQUA-makeaveden kehitin. Toisena tekniikkana kerrottiin alukselle mahdollisesti tulevaisuudessa asennettavan rikkipesurin alkalivarastotankin lämmitysmahdollisuudesta pääkoneiden jäähdytysveden lämmöllä.
Yhden pääkoneen HT/LT-veden keskusjäähdyttimessä luovuttamaksi tehoksi saatiin keskimäärin 1740 kW. Aluksen omatessa 4 pääkonetta saatiin hukkaan menevän lämpöenergian määräksi aluksen ollessa ajossa n. 7 MW. Aluksen liikennöinnin mukaan tämä tarkoittaa vuorokaudessa n. 56 MWh lämpöenergiaa talteen otettavaksi. Tämän lämmön talteen ottamiseksi esiteltyjä tekniikoita tarkasteltiin lähinnä teoreettisesti. Tuloksena huomattiin, että näiden tekniikoiden järkevyyttä ja kannattavuutta tulee tutkia lisää vaikkapa tulevissa opinnäytetöissä.
Yhden pääkoneen HT/LT-veden keskusjäähdyttimessä luovuttamaksi tehoksi saatiin keskimäärin 1740 kW. Aluksen omatessa 4 pääkonetta saatiin hukkaan menevän lämpöenergian määräksi aluksen ollessa ajossa n. 7 MW. Aluksen liikennöinnin mukaan tämä tarkoittaa vuorokaudessa n. 56 MWh lämpöenergiaa talteen otettavaksi. Tämän lämmön talteen ottamiseksi esiteltyjä tekniikoita tarkasteltiin lähinnä teoreettisesti. Tuloksena huomattiin, että näiden tekniikoiden järkevyyttä ja kannattavuutta tulee tutkia lisää vaikkapa tulevissa opinnäytetöissä.