Autoalan ongelmajätteet ja niiden käsittely : Jätehuoltosuunnitelma
Manninen, Teija (2012)
Manninen, Teija
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201261661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201261661
Tiivistelmä
Tämä työ tehtiin Keuda ammattiopisto Nurmijärven toimipisteen auto-osaston käyttöön. Tarkoitus oli kartoittaa auto-osastolla syntyvät jätteet ja niiden määrät. Laskea määrien ja tyhjennysvälien perusteella riittävän kokoiset jäteastiat kullekin jätelaadulle, sekä kiinnittää huomiota jätteiden turvalliseen ja asianmukaiseen varastointiin.
Uusi jätelaki lähtee jätteen uudelleenkäytöstä ja sen jälkeen vaihtoehtona on uusiokäyttö tai kierrätys. Jäteöljyjäkin voidaan hyödyntää, kun ne pidetään puhtaina vieraista aineista. Hyödynnettävien aineiden osalta hävittämiskustannukset ovat pienemmät ja joistakin jopa maksetaan.
Työhön on kerätty voimassa olevaa ja voimaan tulevaa lainsäädäntöä, päätöksiä, määräyksiä ja suosituksia. Opettajia haastattelemalla on selvitetty jätemäärien suuruutta. Näistä yhteenvetona on koottu ehdotukset.
Oppilaitoksessa on huomioitu paljon jäteasioita, tämä työ jatkaa aloitettua kestävän kehityksen ohjelmaa. Lopputulos erottelee jätteitä tarkemmin kuin ennen, mutta pyrkii, ettei kenenkään työmäärää lisätä, eikä tehdä asioista niin vaikeita että hyödyntämisen halu loppuu siihen.
Yksi tärkeimmistä havaituista asioista on, että opetushenkilökunta täytyy sitouttaa ja heidän tietämyksensä kautta tieto siirtyy oppilaille ja työelämään. Opettajien tarkkuus opetustyössä ja harjoittelussa vaikuttaa pitkälle kestävän kehityksen ohjelman toteutumiseen.
Uusi jätelaki lähtee jätteen uudelleenkäytöstä ja sen jälkeen vaihtoehtona on uusiokäyttö tai kierrätys. Jäteöljyjäkin voidaan hyödyntää, kun ne pidetään puhtaina vieraista aineista. Hyödynnettävien aineiden osalta hävittämiskustannukset ovat pienemmät ja joistakin jopa maksetaan.
Työhön on kerätty voimassa olevaa ja voimaan tulevaa lainsäädäntöä, päätöksiä, määräyksiä ja suosituksia. Opettajia haastattelemalla on selvitetty jätemäärien suuruutta. Näistä yhteenvetona on koottu ehdotukset.
Oppilaitoksessa on huomioitu paljon jäteasioita, tämä työ jatkaa aloitettua kestävän kehityksen ohjelmaa. Lopputulos erottelee jätteitä tarkemmin kuin ennen, mutta pyrkii, ettei kenenkään työmäärää lisätä, eikä tehdä asioista niin vaikeita että hyödyntämisen halu loppuu siihen.
Yksi tärkeimmistä havaituista asioista on, että opetushenkilökunta täytyy sitouttaa ja heidän tietämyksensä kautta tieto siirtyy oppilaille ja työelämään. Opettajien tarkkuus opetustyössä ja harjoittelussa vaikuttaa pitkälle kestävän kehityksen ohjelman toteutumiseen.