Tekemällä ammatin oppimisen alkuun : Learning by doing
Mattila, Kaija (2012)
Mattila, Kaija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202011843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202011843
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän toimeksiantaja on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Nurmes. Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena on Ammattiopisto Nurmeksen koulutuksen laadun parantaminen ja oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisääminen hakijoiden keskuudessa. Tarkoituksena on lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta kehittämistyöhön, saavuttaa parempia oppimistuloksia kehittämällä pedagogiikkaa, didaktisia menetelmiä, oppi-misympäristöjä, sekä tukea opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia ja sitoutumista opiskeluun. Kehittämistyö liittyy oppilaitoksemme ydinprosesseista opetus- ja ohjausprosessiin ja asiakastuloksiin. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina nuorten keskuudessa. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat odottavat käytännön läheistä koulutusta, valmistumista nopeasti käytännön ammattiin ja pääsyä työelämään.
Tämän osallistavan toimintatutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Miten henkilökunnan yhteinen suunnittelutyö toteutetaan? Mitkä ovat Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutuneiden motivaatiotekijät? Miten tekemällä oppiminen – toiminnallisuus tukee opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa? Miten voidaan tukea työelämän käytänteiden oppimista ammatillisten opintojen alkuvaiheessa? Toimintainterventioiden arvioinnissa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta.
Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen oppilaitoksen kehittämistyöhön onnistui. Henkilöstön yhteisen suunnittelun pohjalta muotoutuivat tämän kehittämistehtävän keskeiset aiheet. Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa saatiin kirjalliseen muotoon huoneentaulu: ”Yhteisillä pelisäännöillä parempaa arkea”. Niiden avulla opetellaan työelämän käytänteille osana opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehitystä vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Kehittämistehtävän seuranta-arvioinnin mukaan Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutumiseen vaikutti opiskelupaikan läheisyys enemmän kuin koulutusala. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa 94 % piti itseä kiinnostavaa alaa tärkeänä opiskelupaikkaa valittaessa. Tärkein koulutukseen hakeutumiseen vaikuttava tekijä (41 %) oli oppilaitoksen läheinen sijainti ja toiseksi tärkein (34 %) sopiva koulutusala. Nuori on valmis joustamaan koulutusalan valinnassa, kun opiskelupaikka on lähellä. Nuorella ei ole välttämättä yhtä ainoaa omaa alaa. Vaikka kiinnostavan koulutusalan perusteella hakeutuneita oli vain 34 %, silti kahden kuukauden kuluttua 90 % koki olevansa oikealla omalla alalla ja 67 % sanoi olevansa hyvin motivoituneita. Prosessiarvioinnin tulokset osoittavat että Learning by doing - tekemällä oppiminen ammatillisten opintojen alussa vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että sillä oli paljon tai erittäin suuri merkitys, että oli päässyt tekemään käytännön töitä ensimmäisen jakson aikana. Learning by doing - tekemällä oppiminen oli opiskelumotivaation ja sitoutumisen kannalta merkittävä pedagoginen ja didaktinen valinta sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta ja tuki opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa. Opettajat havaitsivat, että opiskelijat olivat motivoituneita, kun opetus oli toiminnallista ja he pääsivät tekemään käsillään. Opiskelijat olivat sitoutuneita ja heillä oli positiivinen ote opiskeluun. Toiminnallisen alun myötä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat.
Nuorten halu opiskella kotiseudullaan tulisi ottaa huomioon koulutusaloja ja aloituspaikkoja jaettaessa, niin että myös kasvukeskusten ulkopuolella asuvilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutuspalveluja. Kaikki nuoret eivät halua tai heillä ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Myös heillä tulee olla mahdollisuus opiskella. Syrjäytymisen riski on suuri, jos he jäävät ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle.
Jatkotutkimuksen aiheita; miten tekemällä oppimista voitaisiin lisätä ja laajentaa ammattitaitoa täydentäviin aineisiin, miten toteuttaa ilmiöperustaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Kehittämishankkeen seuranta-arviointi selvittäisi ”Learning by doing” toiminnallisten opetusmenetelmien vaikutusta oppimistuloksiin ja asiakastuloksiin.
Tämän osallistavan toimintatutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Miten henkilökunnan yhteinen suunnittelutyö toteutetaan? Mitkä ovat Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutuneiden motivaatiotekijät? Miten tekemällä oppiminen – toiminnallisuus tukee opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa? Miten voidaan tukea työelämän käytänteiden oppimista ammatillisten opintojen alkuvaiheessa? Toimintainterventioiden arvioinnissa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta.
Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen oppilaitoksen kehittämistyöhön onnistui. Henkilöstön yhteisen suunnittelun pohjalta muotoutuivat tämän kehittämistehtävän keskeiset aiheet. Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa saatiin kirjalliseen muotoon huoneentaulu: ”Yhteisillä pelisäännöillä parempaa arkea”. Niiden avulla opetellaan työelämän käytänteille osana opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehitystä vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Kehittämistehtävän seuranta-arvioinnin mukaan Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutumiseen vaikutti opiskelupaikan läheisyys enemmän kuin koulutusala. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa 94 % piti itseä kiinnostavaa alaa tärkeänä opiskelupaikkaa valittaessa. Tärkein koulutukseen hakeutumiseen vaikuttava tekijä (41 %) oli oppilaitoksen läheinen sijainti ja toiseksi tärkein (34 %) sopiva koulutusala. Nuori on valmis joustamaan koulutusalan valinnassa, kun opiskelupaikka on lähellä. Nuorella ei ole välttämättä yhtä ainoaa omaa alaa. Vaikka kiinnostavan koulutusalan perusteella hakeutuneita oli vain 34 %, silti kahden kuukauden kuluttua 90 % koki olevansa oikealla omalla alalla ja 67 % sanoi olevansa hyvin motivoituneita. Prosessiarvioinnin tulokset osoittavat että Learning by doing - tekemällä oppiminen ammatillisten opintojen alussa vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että sillä oli paljon tai erittäin suuri merkitys, että oli päässyt tekemään käytännön töitä ensimmäisen jakson aikana. Learning by doing - tekemällä oppiminen oli opiskelumotivaation ja sitoutumisen kannalta merkittävä pedagoginen ja didaktinen valinta sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta ja tuki opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa. Opettajat havaitsivat, että opiskelijat olivat motivoituneita, kun opetus oli toiminnallista ja he pääsivät tekemään käsillään. Opiskelijat olivat sitoutuneita ja heillä oli positiivinen ote opiskeluun. Toiminnallisen alun myötä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat.
Nuorten halu opiskella kotiseudullaan tulisi ottaa huomioon koulutusaloja ja aloituspaikkoja jaettaessa, niin että myös kasvukeskusten ulkopuolella asuvilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutuspalveluja. Kaikki nuoret eivät halua tai heillä ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Myös heillä tulee olla mahdollisuus opiskella. Syrjäytymisen riski on suuri, jos he jäävät ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle.
Jatkotutkimuksen aiheita; miten tekemällä oppimista voitaisiin lisätä ja laajentaa ammattitaitoa täydentäviin aineisiin, miten toteuttaa ilmiöperustaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Kehittämishankkeen seuranta-arviointi selvittäisi ”Learning by doing” toiminnallisten opetusmenetelmien vaikutusta oppimistuloksiin ja asiakastuloksiin.