Budget eller budgetlös styrning : en jämförelse mellan två styrsystem
Nordström, Tom (2011)
Nordström, Tom
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202011804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202011804
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää mitä vaihtoehtoisia menetelmiä löytyy budjetoinnin sijaan ja miten suunnittelu, ohjaaminen ja tarkistaminen suoritetaan perinteisellä budjetoinnilla ja beyond budgeting – menetelmällä yksikkötasolla. Lisäksi selvitetään mikäli tasapainotetun tuloskortin perspektiivit näkyvät molemmissa menetelmissä ja miten ne tulevat esiin.
Teoreettisessa osassa käsitellään miten budjetointi ja budjettivapaat menetelmät toimivat, miten ne laaditaan ja mitä kyseisissä menetelmissä on tunnusomaista. Empiirinen osa muodostuu kvalitatiivisesta menetelmästä, joka mahdollistaa molempien ilmiöiden paremman ymmärtämisen. Varsinainen tutkimus tehtiin kahden haastattelun avulla. Haastattelut käytiin kahden yritysedustajan kanssa, joista toinen käyttää budjettia ja toinen beyond budgeting – menetelmää.
Tutkimus vastaa teoriaosassa esille tuotuja näkökulmia. Beyond budgeting – menetelmä mahdollistaa paremman lähtökohdan henkilökunnan osallistumiselle suunnittelu- ja tarkistusprosessiin, kuin mitä budjetointi mahdollistaa. Lisäksi molemmissa menetelmissä esiintyy tuntomerkkejä tasapainotetun tuloskortin perspektiiveistä, vaikka kummassakaan menetelmässä ei näitä ole kartoitettu strategiaan.
Teoreettisessa osassa käsitellään miten budjetointi ja budjettivapaat menetelmät toimivat, miten ne laaditaan ja mitä kyseisissä menetelmissä on tunnusomaista. Empiirinen osa muodostuu kvalitatiivisesta menetelmästä, joka mahdollistaa molempien ilmiöiden paremman ymmärtämisen. Varsinainen tutkimus tehtiin kahden haastattelun avulla. Haastattelut käytiin kahden yritysedustajan kanssa, joista toinen käyttää budjettia ja toinen beyond budgeting – menetelmää.
Tutkimus vastaa teoriaosassa esille tuotuja näkökulmia. Beyond budgeting – menetelmä mahdollistaa paremman lähtökohdan henkilökunnan osallistumiselle suunnittelu- ja tarkistusprosessiin, kuin mitä budjetointi mahdollistaa. Lisäksi molemmissa menetelmissä esiintyy tuntomerkkejä tasapainotetun tuloskortin perspektiiveistä, vaikka kummassakaan menetelmässä ei näitä ole kartoitettu strategiaan.