Raakamaan lunastusprosessin kesto -voiko prosessia lyhentää?
Kariniemi, Tarja (2012)
Kariniemi, Tarja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202212363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202212363
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin raakamaan lunastusprosessin kestoa ja mahdollisuuksia lyhentää lunastusprossia ajallisesti. Työn tavoitteena oli selvittää lunastusprosessin vaiheet kestoaikoineen eri viranomaistahojen käsittelyssä. Lisäksi haluttiin laatia kuntien käyttöön ohjeet hyvän lunastuslupahakemuksen laatimiseksi. Työssä tutkittiin tarkemmin lunastusprosessia, jossa Järvenpään kaupunki lunasti raakamaata valtiolta.
Tutkimuksessa selvitettiin kuntien maanhankintaan ja lunastukseen sekä lunastusmenettelyyn liittyvää lainsäädäntöä kirjallisuuden sekä lunastuslain, maankäyttö- ja rakennuslain ja kiinteistönmuodostamislain avulla. Ympäristöministeriössä, maanmittaustoimistossa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtyjen haastattelujen avulla selvitettiin lunastusprosessin vaiheita ja kestoa.
Kunta saa lunastettavan alueen hallintaansa keskimäärin noin kahdessa ja puolessa vuo-dessa, sen jälkeen prosessi voi vielä jatkua maaoikeuden ja korkeimman oikeuden käsittelyissä. Järvenpään ensimmäinen lunastusprosessi kesti kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta, hallintaoikeuden lunastettavaan alueeseen kaupunki sai noin kahdessa vuodessa.
Ympäristöministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa lunastusasian käsittelyajasta suurin osa menee osapuolien kuulemiseen, jota on mahdotonta lyhentää, koska kajotaan omistusoikeuteen. Raakamaan lunastuksen käsittelyvaiheita ohjaa lainsäädäntö hyvin tiukasti. Jos prosessia haluttaisiin selkeästi lyhentää, se vaatisi muutoksia lainsäädäntöön.
Lunastusprosessin kestoon voidaan jossain määrin vaikuttaa valmistelemalla lupahakemus huolellisesti sekä priorisoimalla käsittelyn aikana tulevat selvitys- ja lisäselvityspyynnöt tärkeimmiksi töiksi. Lunastettavan alueen ennakkohaltuunotto ja asemakaavoituksen käynnistäminen varhaisessa vaiheessa ovat keinoja, joita kannattaisi tutkia tarkemmin.
Opinnäytetyötä voivat hyödyntää kunnat, joissa on tarkoitus käyttää lunastusta maanhankintakeinona.
Tutkimuksessa selvitettiin kuntien maanhankintaan ja lunastukseen sekä lunastusmenettelyyn liittyvää lainsäädäntöä kirjallisuuden sekä lunastuslain, maankäyttö- ja rakennuslain ja kiinteistönmuodostamislain avulla. Ympäristöministeriössä, maanmittaustoimistossa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtyjen haastattelujen avulla selvitettiin lunastusprosessin vaiheita ja kestoa.
Kunta saa lunastettavan alueen hallintaansa keskimäärin noin kahdessa ja puolessa vuo-dessa, sen jälkeen prosessi voi vielä jatkua maaoikeuden ja korkeimman oikeuden käsittelyissä. Järvenpään ensimmäinen lunastusprosessi kesti kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta, hallintaoikeuden lunastettavaan alueeseen kaupunki sai noin kahdessa vuodessa.
Ympäristöministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa lunastusasian käsittelyajasta suurin osa menee osapuolien kuulemiseen, jota on mahdotonta lyhentää, koska kajotaan omistusoikeuteen. Raakamaan lunastuksen käsittelyvaiheita ohjaa lainsäädäntö hyvin tiukasti. Jos prosessia haluttaisiin selkeästi lyhentää, se vaatisi muutoksia lainsäädäntöön.
Lunastusprosessin kestoon voidaan jossain määrin vaikuttaa valmistelemalla lupahakemus huolellisesti sekä priorisoimalla käsittelyn aikana tulevat selvitys- ja lisäselvityspyynnöt tärkeimmiksi töiksi. Lunastettavan alueen ennakkohaltuunotto ja asemakaavoituksen käynnistäminen varhaisessa vaiheessa ovat keinoja, joita kannattaisi tutkia tarkemmin.
Opinnäytetyötä voivat hyödyntää kunnat, joissa on tarkoitus käyttää lunastusta maanhankintakeinona.