Hirsirunkoisen pienpuukerrostalon energiatehokkuuden parantaminen
Närhi, Jari (2012)
Närhi, Jari
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232433
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Oulun keskustassa sijaitsevan, vuonna 1930 valmistuneen kaksikerroksisen hirsirunkoisen pienpuukerrostalon energiankulutusta sekä pohdittiin eri mahdollisuuksia sen energiatehokkuuden parantamiseksi. Vanhojen rakennusten energiatehokkuuteen kannattaa tulevaisuudessa kiinnittää suurta huomiota, sillä niiden energiansäästöpotentiaali on huomattavan suuri ja pääosin vielä hyödyntämättä.
Tutkimuksissa pyrittiin selventämään vanhojen rakennusten tyypillisiä energiataloudellisia, kosteusteknisiä ja rakenteellisia ongelmia sekä laskelmin että erilaisin ainetta rikkomattomin tutkimuksin. Kohteen lämpöhäviölaskelmat laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaa D5:ta soveltaen. Tämän lisäksi kohteessa suoritettiin lämpökuvaus, joka toteutettiin kohdetalon kahteen eri huoneistoon. Lisäksi tarkasteltiin energiatehokkuutta sekä rakennusfysikaalista toimivuutta erilaisin teoreettisin laskelmin. Tutkimusten perusteella saatiin realistinen käsitys rakennuksen nykykunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista sekä niiden merkityksestä rakennuksen energiatehokkuudelle.
Tutkitussa kohteessa suurimpia energiahukan aiheuttajia olivat ikkunat sekä painovoimainen ilmanvaihto. Myös ulkoseinillä ja rakenteiden epätiiveydellä oli suuri merkitys lämpöhäviöihin ja energiankulutukseen. Alapohjan ja yläpohjan lämpöhäviöt eivät olleet energiansäästön kannalta kovinkaan suuressa merkityksessä.
Tutkimuksissa pyrittiin selventämään vanhojen rakennusten tyypillisiä energiataloudellisia, kosteusteknisiä ja rakenteellisia ongelmia sekä laskelmin että erilaisin ainetta rikkomattomin tutkimuksin. Kohteen lämpöhäviölaskelmat laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaa D5:ta soveltaen. Tämän lisäksi kohteessa suoritettiin lämpökuvaus, joka toteutettiin kohdetalon kahteen eri huoneistoon. Lisäksi tarkasteltiin energiatehokkuutta sekä rakennusfysikaalista toimivuutta erilaisin teoreettisin laskelmin. Tutkimusten perusteella saatiin realistinen käsitys rakennuksen nykykunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista sekä niiden merkityksestä rakennuksen energiatehokkuudelle.
Tutkitussa kohteessa suurimpia energiahukan aiheuttajia olivat ikkunat sekä painovoimainen ilmanvaihto. Myös ulkoseinillä ja rakenteiden epätiiveydellä oli suuri merkitys lämpöhäviöihin ja energiankulutukseen. Alapohjan ja yläpohjan lämpöhäviöt eivät olleet energiansäästön kannalta kovinkaan suuressa merkityksessä.