Pitkäaikaistyöttömien terveyden edistäminen Rovaniemen seurakunnan diakoniatyössä
Päivärinta, Kaisa (2012)
Päivärinta, Kaisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282652
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Päivärinta, Kaisa. Pitkäaikaistyöttömien terveyden edistäminen Rovaniemen seurakunnan diakoniatyössä. Oulu, kevät 2011, 120 s, 8 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja(AMK)+diakonissan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla pitkäaikaistyöttömien diakonia-asiakkaiden käsityksiä terveyttä edistävästä ryhmätoiminnasta Rovaniemen seurakunnassa. Lisäksi selvitettiin, millaista hengellistä tukea ryhmään osallistuneet työttömät toivoivat saavansa seurakunnalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkäaikaistyöttömien diakonia-asiakkaiden terveyden edistämisestä. Terveyden edistämisen ryhmätoiminnasta kehitettyä alustavaa mallia voidaan käyttää diakoniatyön apuvälineenä.
Opinnäytetyö toteutettiin pääosin laadullisena tutkimuksena liittyen Oulun hiippakunnan Terveys ja Diakonia -hankkeeseen. Ensimmäinen aineisto muodostui syksyllä 2009 ja keväällä 2010 pidetyistä terveyttä edistävän ryhmätoiminnan alku- ja palautekyselyistä (N=12). Toisena aineistona olivat syksyllä 2010 järjestetyn yhteisen ryhmäkokoontumisen palautekyselyt (N=8). Kolmas aineisto kerättiin postikyselynä (N=5). Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, pieni osa aineistoista I ja II määrällisesti.
Tulosten mukaan pitkäaikaistyöttömien ryhmätoiminta täytti odotukset ja tuki kokonaisvaltaisesti ryhmäläisten terveyttä, mutta heillä oli myös sairaudesta ja taloudellisista syistä johtuvia terveyden edistämisen esteitä. Työttömyysaika sisälsi näköalattomuutta, jolloin mitään ei koettu terveyttä edistävänä, mutta myös myönteisiä tekijöitä kuten aika voimavarana ja työttömyys mahdollisuutena uuteen. Ryhmätoiminta välitti tietoa terveellisestä, säännöllisestä ravitsemuksesta ja liikunnasta, edisti oppimista, tuki painonhallintaa, antoi vertais- ja sosiaalista tukea sekä lievitti yksinäisyyttä. Hengellisyys sisälsi elämää kantavia ja terveyttä tukevia tekijöitä. Jumalanpalveluselämästä, musiikista, kirjallisuudesta, ystävistä ja hartaustilaisuuksista sai toivoa työttömyyden aikana. Ryhmätoimintaan osallistuneet odottavat seurakunnalta osallistavaa lähimmäisen kohtaamista ja seurakuntayhteyttä.
Jatkotutkimushaasteeksi ehdotetaan elämäntarinatyyppistä tutkimusta pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneiden ihmisten hengellisyydestä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.
Päivärinta, Kaisa. Pitkäaikaistyöttömien terveyden edistäminen Rovaniemen seurakunnan diakoniatyössä. Oulu, kevät 2011, 120 s, 8 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja(AMK)+diakonissan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla pitkäaikaistyöttömien diakonia-asiakkaiden käsityksiä terveyttä edistävästä ryhmätoiminnasta Rovaniemen seurakunnassa. Lisäksi selvitettiin, millaista hengellistä tukea ryhmään osallistuneet työttömät toivoivat saavansa seurakunnalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkäaikaistyöttömien diakonia-asiakkaiden terveyden edistämisestä. Terveyden edistämisen ryhmätoiminnasta kehitettyä alustavaa mallia voidaan käyttää diakoniatyön apuvälineenä.
Opinnäytetyö toteutettiin pääosin laadullisena tutkimuksena liittyen Oulun hiippakunnan Terveys ja Diakonia -hankkeeseen. Ensimmäinen aineisto muodostui syksyllä 2009 ja keväällä 2010 pidetyistä terveyttä edistävän ryhmätoiminnan alku- ja palautekyselyistä (N=12). Toisena aineistona olivat syksyllä 2010 järjestetyn yhteisen ryhmäkokoontumisen palautekyselyt (N=8). Kolmas aineisto kerättiin postikyselynä (N=5). Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, pieni osa aineistoista I ja II määrällisesti.
Tulosten mukaan pitkäaikaistyöttömien ryhmätoiminta täytti odotukset ja tuki kokonaisvaltaisesti ryhmäläisten terveyttä, mutta heillä oli myös sairaudesta ja taloudellisista syistä johtuvia terveyden edistämisen esteitä. Työttömyysaika sisälsi näköalattomuutta, jolloin mitään ei koettu terveyttä edistävänä, mutta myös myönteisiä tekijöitä kuten aika voimavarana ja työttömyys mahdollisuutena uuteen. Ryhmätoiminta välitti tietoa terveellisestä, säännöllisestä ravitsemuksesta ja liikunnasta, edisti oppimista, tuki painonhallintaa, antoi vertais- ja sosiaalista tukea sekä lievitti yksinäisyyttä. Hengellisyys sisälsi elämää kantavia ja terveyttä tukevia tekijöitä. Jumalanpalveluselämästä, musiikista, kirjallisuudesta, ystävistä ja hartaustilaisuuksista sai toivoa työttömyyden aikana. Ryhmätoimintaan osallistuneet odottavat seurakunnalta osallistavaa lähimmäisen kohtaamista ja seurakuntayhteyttä.
Jatkotutkimushaasteeksi ehdotetaan elämäntarinatyyppistä tutkimusta pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneiden ihmisten hengellisyydestä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.