Somaliäitien kokemuksia neuvolapalveluista
Musse, Nawal (2012)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282623
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Musse, Nawal. Somaliäitien kokemuksia neuvolapalveluista. Helsinki, kevät 2012, 54 s., 4 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitaja (AMK)
Oppinäytetyössä selvitettiin Helsingissä asuvien somaliäitien kokemuksia neu-volapalveluista Suomessa. Työn teoreettisessa osuudessa määriteltiin maa-hanmuuttajuutta Suomessa, monikulttuurista hoitotyötä sekä neuvolatoimintaa.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käy-tettiin teemahaastattelua. Aineistoa kerättiin haastattelemalla 10 somaliäitiä, jotka asuvat eri puolilla Helsinkiä. Haastattelut tehtiin vuonna 2011 kevään ja syksyn välisenä aikana. Haastattelut tehtiin somalin kielellä. Analyysivaiheessa aineisto käännettiin suomeksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisäl-lönanalyysiä teemoittelemalla.
Somaliäitien kertomat hyvät kokemukset olivat eniten lastenneuvolasta saatuja. Hyviksi kokemuksiksi nostettiin erityisesti terveydenhoitajan antamat monipuoli-set ohjaukset lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Opinnäytetyön tutkimustu-lokset osoittivat myös, että somaliäitien kokemukset neuvolapalveluista olivat joidenkin asioiden suhteen samansuuntaisia, esimerkiksi kaikille äideillä ras-kauden seurantaan ja lasten hoitoon liittyvät neuvolapalvelut olivat tulleet tutuik-si raskauden aikana, mutta perhevalmennuksesta äidit eivät tienneet juuri mi-tään. Äitien saamat hyvät kokemukset olivat erilaisia. Joidenkin äitien saamat hyvät kokemukset liittyivät raskauden ajan hoitoon, kun taas toiset korostivat lastenneuvolan liittyviä hyviä kokemuksia.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että somaliäideillä on huonosti tietoa perhevalmen-nuksesta ja sen sisällöstä. Sana ”perhevalmennus” oli kaikille äideille lähes tun-tematon, vaikka osa heistä osasikin puhua hyvää suomen kieltä. Opinnäyte-työssä saatujen tulosten mukaan somaliäidit osallistuisivat perhevalmennuk-seen, jos siitä tiedotettaisiin paremmin.
Tästä oppinäytetyöstä on hyötyä somaliäitien parissa äitiys- ja lastenneuvola-työtä tekeville terveydenhoitajille. Opinnäytetyön tulokset antavat suuntaviiva siihen, miten juuri näitä äitejä voitaisiin huomioida paremmin.
Asiasanat: äitiysneuvolat, perhevalmennus, monikulttuurisuus, kokemukset, somalit.
Musse, Nawal. Somaliäitien kokemuksia neuvolapalveluista. Helsinki, kevät 2012, 54 s., 4 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitaja (AMK)
Oppinäytetyössä selvitettiin Helsingissä asuvien somaliäitien kokemuksia neu-volapalveluista Suomessa. Työn teoreettisessa osuudessa määriteltiin maa-hanmuuttajuutta Suomessa, monikulttuurista hoitotyötä sekä neuvolatoimintaa.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käy-tettiin teemahaastattelua. Aineistoa kerättiin haastattelemalla 10 somaliäitiä, jotka asuvat eri puolilla Helsinkiä. Haastattelut tehtiin vuonna 2011 kevään ja syksyn välisenä aikana. Haastattelut tehtiin somalin kielellä. Analyysivaiheessa aineisto käännettiin suomeksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisäl-lönanalyysiä teemoittelemalla.
Somaliäitien kertomat hyvät kokemukset olivat eniten lastenneuvolasta saatuja. Hyviksi kokemuksiksi nostettiin erityisesti terveydenhoitajan antamat monipuoli-set ohjaukset lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Opinnäytetyön tutkimustu-lokset osoittivat myös, että somaliäitien kokemukset neuvolapalveluista olivat joidenkin asioiden suhteen samansuuntaisia, esimerkiksi kaikille äideillä ras-kauden seurantaan ja lasten hoitoon liittyvät neuvolapalvelut olivat tulleet tutuik-si raskauden aikana, mutta perhevalmennuksesta äidit eivät tienneet juuri mi-tään. Äitien saamat hyvät kokemukset olivat erilaisia. Joidenkin äitien saamat hyvät kokemukset liittyivät raskauden ajan hoitoon, kun taas toiset korostivat lastenneuvolan liittyviä hyviä kokemuksia.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että somaliäideillä on huonosti tietoa perhevalmen-nuksesta ja sen sisällöstä. Sana ”perhevalmennus” oli kaikille äideille lähes tun-tematon, vaikka osa heistä osasikin puhua hyvää suomen kieltä. Opinnäyte-työssä saatujen tulosten mukaan somaliäidit osallistuisivat perhevalmennuk-seen, jos siitä tiedotettaisiin paremmin.
Tästä oppinäytetyöstä on hyötyä somaliäitien parissa äitiys- ja lastenneuvola-työtä tekeville terveydenhoitajille. Opinnäytetyön tulokset antavat suuntaviiva siihen, miten juuri näitä äitejä voitaisiin huomioida paremmin.
Asiasanat: äitiysneuvolat, perhevalmennus, monikulttuurisuus, kokemukset, somalit.