Lasten hyvinvointi : Laihialaisten 6.-luokkalaisten lasten kokemus omasta hyvinvoinnistaan
Saukko, Tuulia (2012)
Saukko, Tuulia
Vaasan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203032774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203032774
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laihialaisten 6.-luokkaisten lasten kokemusta hyvinvoinnistaan ja tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan entistä paremmin olla vastaamassa laihialaisten lasten tarpeisiin heidän hyvinvointinsa tukemiseksi ja syrjäytymisensä ehkäisemiseksi.
Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely lähetettiin neljälle alakoululle, joissa oli 6.-luokkalaisia lapsia yhteensä 51. Täytettyjä kyselylomakkeita palautui kouluilta 40 kappaletta. Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista laihialaisista 6.-luokkalaisista lapsista koki oman hyvinvointinsa hyväksi tai kohtalaiseksi. Tyttöjen ja poikien kokeman hyvinvoinnin välillä oli vain vähäisiä eroja. Suurimmalla osalla lapsista oli aikuinen, jolle he voivat puhua tärkeimmistä asioistaan. Lapset kokivat aikuisten olevan tavoitettavissa yleensä aina tai aika usein. Vain harva lapsi koki, että aikuiset ovat liian vähän kiinnostuneita heidän koulupäivästään tai tekemisistään kavereiden kanssa.
Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 tulee pitkälti esiin samoja asioita kuin tässä tutkimuksessa tuli esille lasten kertomana. Myös kehitettävää löytyi. Lapsille tulisi esimerkiksi varmistaa turvallinen koulutie. Jokaisen koulun olisi hyvä olla mukana kiusaamista vastaan taistelevassa hankkeessa. Ryhmäkoot täytyisi saada pienemmiksi. Osa-aikaiselle erityisopetukselle ja 6.-luokkalaisten lasten henkilökohtaisille tapaamisille esimerkiksi terveydenhoitajan tai koulukuraattorin toimesta näyttäisi olevan tilausta. Kouluterveyskysely alakouluikäisille tulisi lisätä mittariksi arvioitaessa kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Laihialla olisi hyvä harkita oman, paikkakunnalla sijaitsevan matalan kynnyksen tukipaikan perustamista lapsille, nuorille ja perheille.
Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely lähetettiin neljälle alakoululle, joissa oli 6.-luokkalaisia lapsia yhteensä 51. Täytettyjä kyselylomakkeita palautui kouluilta 40 kappaletta. Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista laihialaisista 6.-luokkalaisista lapsista koki oman hyvinvointinsa hyväksi tai kohtalaiseksi. Tyttöjen ja poikien kokeman hyvinvoinnin välillä oli vain vähäisiä eroja. Suurimmalla osalla lapsista oli aikuinen, jolle he voivat puhua tärkeimmistä asioistaan. Lapset kokivat aikuisten olevan tavoitettavissa yleensä aina tai aika usein. Vain harva lapsi koki, että aikuiset ovat liian vähän kiinnostuneita heidän koulupäivästään tai tekemisistään kavereiden kanssa.
Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 tulee pitkälti esiin samoja asioita kuin tässä tutkimuksessa tuli esille lasten kertomana. Myös kehitettävää löytyi. Lapsille tulisi esimerkiksi varmistaa turvallinen koulutie. Jokaisen koulun olisi hyvä olla mukana kiusaamista vastaan taistelevassa hankkeessa. Ryhmäkoot täytyisi saada pienemmiksi. Osa-aikaiselle erityisopetukselle ja 6.-luokkalaisten lasten henkilökohtaisille tapaamisille esimerkiksi terveydenhoitajan tai koulukuraattorin toimesta näyttäisi olevan tilausta. Kouluterveyskysely alakouluikäisille tulisi lisätä mittariksi arvioitaessa kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Laihialla olisi hyvä harkita oman, paikkakunnalla sijaitsevan matalan kynnyksen tukipaikan perustamista lapsille, nuorille ja perheille.