Hoitohenkilökunnan toiminta imetysohjauksessa ja käsitykset imetyksen edistämisestä
Ojala, Irene; Väänänen, Eveliina (2011)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Ojala, Irene
Väänänen, Eveliina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203093106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203093106
Tiivistelmä
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, kätilötyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Eveliina Väänänen ja Irene Ojala
Opinnäytetyön nimi: Hoitohenkilökunnan toiminta imetyksen edistämisessä ja käsitykset imetyksestä
Työn ohjaajat: Ulla Paananen ja Seija Mattila
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2012 Sivumäärä: 45 + 9 liitettä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyömme oli tilattu tutkimus Oulun yliopistollisen sairaalan osastoille 55 ja 64, joilla hoidetaan sairaita vastasyntyneitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Oulun yliopistollisen sairaalan osastoiden 55 ja 64 hoitohenkilökunnan antamaa imetysohjausta sekä heidän tietojaan, käsityksiään ja näkemyksiään imetysohjauksesta. Tavoitteenamme oli, että hoitohenkilökunta voi hyödyntää saamaamme tutkimustietoa ja tarvittaessa kehittää sen avulla toimintaansa. Tavoitteenamme oli myös saada tutkittua tietoa imetyksestä ja imetysohjauksesta sekä kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisesta.
Opinnäytetyömme oli kvantitatiivinen eli määrällinen poikittaistutkimus. Tutkimukseen osallistui osastoilla työskentelevä hoitohenkilökunta. Kokonaisotanta oli 91, joista 58 vastasi kyselyymme, joten vastausprosentiksi muodostui 64. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme kyselylomaketta. Tutkimustulosten tilastoinnissa ja analysoimisessa käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnalla tiedot imetyksestä olivat pääosin hyvät. Etenkin imetyksen merkityksestä tiedettiin hyvin. Suurin osa vastaajista tuki äitejä imetyksessä ja kannusti heitä osallistumaan lapsensa ruokintaan muilla keinoilla, mikäli imetys ei ollut mahdollista. Lähes kaikki vastaajat halusivat lisätietoa imetyksestä ja vain hieman yli puolet piti antamaansa imetysohjausta laadukkaana. Suurin osa piti työyhteisönsä panosta imetysohjaukseen riittämättömänä. Oman ohjauksen arviointi oli vähäistä. Haastavina imetysohjaustilanteina koettiin mm. äidin erilaiset tunnetilat, kuten arkuus ja pelokkuus sekä äidin mielenterveys- ja päihdeongelmat. Valtaosa vastaajista koki imetysohjauksen kuuluvan työtehtäviinsä ja yli puolet oli sitä mieltä, että heillä on työssään mahdollisuus edistää imetystä.
Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää tutkimukseen osallistuneilla osastoilla toiminnan kehittämiseen. Osastoilla voisi tehdä myös toimintatutkimuksen, jossa tutkija seuraisi hoitohenkilökunnan toteuttamaa imetysohjaustilannetta. Tutkimuksen voisi tehdä myös yhtäaikaisena kyselynä sekä hoitajille että asiakkaille, jolloin saataisiin selville kohtaavatko asiakkaan ja hoitajan näkemykset onnistuneesta imetysohjauksesta. Tulevaisuudessa tutkimuksemme kyselylomaketta voisi hyödyntää muiden sairaaloiden vastaavanlaisilla osastoilla, jolloin tuloksia voitaisiin esimerkiksi vertailla keskenään.
Asiasanat: imetys, ohjaus, hoitaja, kvantitatiivinen tutkimus, kyselylomake
Hoitotyön koulutusohjelma, kätilötyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Eveliina Väänänen ja Irene Ojala
Opinnäytetyön nimi: Hoitohenkilökunnan toiminta imetyksen edistämisessä ja käsitykset imetyksestä
Työn ohjaajat: Ulla Paananen ja Seija Mattila
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2012 Sivumäärä: 45 + 9 liitettä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyömme oli tilattu tutkimus Oulun yliopistollisen sairaalan osastoille 55 ja 64, joilla hoidetaan sairaita vastasyntyneitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Oulun yliopistollisen sairaalan osastoiden 55 ja 64 hoitohenkilökunnan antamaa imetysohjausta sekä heidän tietojaan, käsityksiään ja näkemyksiään imetysohjauksesta. Tavoitteenamme oli, että hoitohenkilökunta voi hyödyntää saamaamme tutkimustietoa ja tarvittaessa kehittää sen avulla toimintaansa. Tavoitteenamme oli myös saada tutkittua tietoa imetyksestä ja imetysohjauksesta sekä kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamisesta.
Opinnäytetyömme oli kvantitatiivinen eli määrällinen poikittaistutkimus. Tutkimukseen osallistui osastoilla työskentelevä hoitohenkilökunta. Kokonaisotanta oli 91, joista 58 vastasi kyselyymme, joten vastausprosentiksi muodostui 64. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme kyselylomaketta. Tutkimustulosten tilastoinnissa ja analysoimisessa käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnalla tiedot imetyksestä olivat pääosin hyvät. Etenkin imetyksen merkityksestä tiedettiin hyvin. Suurin osa vastaajista tuki äitejä imetyksessä ja kannusti heitä osallistumaan lapsensa ruokintaan muilla keinoilla, mikäli imetys ei ollut mahdollista. Lähes kaikki vastaajat halusivat lisätietoa imetyksestä ja vain hieman yli puolet piti antamaansa imetysohjausta laadukkaana. Suurin osa piti työyhteisönsä panosta imetysohjaukseen riittämättömänä. Oman ohjauksen arviointi oli vähäistä. Haastavina imetysohjaustilanteina koettiin mm. äidin erilaiset tunnetilat, kuten arkuus ja pelokkuus sekä äidin mielenterveys- ja päihdeongelmat. Valtaosa vastaajista koki imetysohjauksen kuuluvan työtehtäviinsä ja yli puolet oli sitä mieltä, että heillä on työssään mahdollisuus edistää imetystä.
Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää tutkimukseen osallistuneilla osastoilla toiminnan kehittämiseen. Osastoilla voisi tehdä myös toimintatutkimuksen, jossa tutkija seuraisi hoitohenkilökunnan toteuttamaa imetysohjaustilannetta. Tutkimuksen voisi tehdä myös yhtäaikaisena kyselynä sekä hoitajille että asiakkaille, jolloin saataisiin selville kohtaavatko asiakkaan ja hoitajan näkemykset onnistuneesta imetysohjauksesta. Tulevaisuudessa tutkimuksemme kyselylomaketta voisi hyödyntää muiden sairaaloiden vastaavanlaisilla osastoilla, jolloin tuloksia voitaisiin esimerkiksi vertailla keskenään.
Asiasanat: imetys, ohjaus, hoitaja, kvantitatiivinen tutkimus, kyselylomake