Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa : Kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä
Laitamäki, Susanne (2012)
Laitamäki, Susanne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203123235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203123235
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia kvantitatiivista tietoa jalasjärveläisten tavoista käyttää kirjastoa. Haluttiin myös selvittää, miten laadukkaiksi he kokevat eri kokoelman osat. Samoin kartoitettiin tyytyväisyyttä kirjaston kokoelmaan ja palveluihin yleensä. Kysely kohdistettiin kaikenikäisille Jalasjärven kunnankirjastoa käyttäville ihmisille ja se tehtiin lomakekyselynä kirjaston tiloissa talvella 2009–2010. Kyselyyn vastasi yhteensä 197 kirjaston asiakasta.
Alan kirjallisuudesta etsittiin tutkimusta kirjastonkäyttöön littyvistä ilmiöistä sekä kehittämiskeinoja esimerkiksi markkinoinnin, kirjastotilan ja asiakaspalvelun suhteen. Kyselyssä selvitettiin asioita eri palvelunosien käytön useudesta aina tiedottamisen ja asiakaspalvelun laatuun.
Asiakkaiden kirjastonkäyttötavoista lainaus oli suosituin ja useimmat käyttivät sitä aktiivisesti. Kävi toisaalta ilmi, että on ryhmä aktiivikäyttäjiä, jotka eivät käytä lainausta kovinkaan usein. Vastaajien omien arvioiden mukaan naiset vaikuttivat olevan lainauksessa aktiivisempia kuin miehet. Lehtilukusali on aktiivisessa käytössä, mutta harva kertoi tulevansa kirjastoon viettämään aikaa tai lukemaan. Toisaalta palautteissa toivottiin monesti ”viihtyisää lukunurkkausta”.
Kokoelman osista kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja lastenkirjat saivat parhaat arvosanat. Kokoelmanosa josta vastaajat olivat vähiten tietoisia, oli äänikirjakokoelma. Vastaajien arvioista kävi ilmi, että varsinkin elokuvakokoelman ja musiikkivalikoiman kehittämiseen olisi hyvä keskittyä.
Asiakaspalvelu sai erinomaiset arvosanat ja viihtyvyyteenkin oltiin yleensä tyytyväisiä, kun taas tiedottaminen osoittautui potentiaaliseksi kehityskohteeksi verrattaessa sille annettuja arvosanoja muiden palvelunosien vastaaviin.
Alan kirjallisuudesta etsittiin tutkimusta kirjastonkäyttöön littyvistä ilmiöistä sekä kehittämiskeinoja esimerkiksi markkinoinnin, kirjastotilan ja asiakaspalvelun suhteen. Kyselyssä selvitettiin asioita eri palvelunosien käytön useudesta aina tiedottamisen ja asiakaspalvelun laatuun.
Asiakkaiden kirjastonkäyttötavoista lainaus oli suosituin ja useimmat käyttivät sitä aktiivisesti. Kävi toisaalta ilmi, että on ryhmä aktiivikäyttäjiä, jotka eivät käytä lainausta kovinkaan usein. Vastaajien omien arvioiden mukaan naiset vaikuttivat olevan lainauksessa aktiivisempia kuin miehet. Lehtilukusali on aktiivisessa käytössä, mutta harva kertoi tulevansa kirjastoon viettämään aikaa tai lukemaan. Toisaalta palautteissa toivottiin monesti ”viihtyisää lukunurkkausta”.
Kokoelman osista kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja lastenkirjat saivat parhaat arvosanat. Kokoelmanosa josta vastaajat olivat vähiten tietoisia, oli äänikirjakokoelma. Vastaajien arvioista kävi ilmi, että varsinkin elokuvakokoelman ja musiikkivalikoiman kehittämiseen olisi hyvä keskittyä.
Asiakaspalvelu sai erinomaiset arvosanat ja viihtyvyyteenkin oltiin yleensä tyytyväisiä, kun taas tiedottaminen osoittautui potentiaaliseksi kehityskohteeksi verrattaessa sille annettuja arvosanoja muiden palvelunosien vastaaviin.