Uuden perhevalmennusmallin toimivuus käytännössä : terveydenhoitajien näkökulma
Unkuri, Liisa; Väkiparta, Leena (2011)
Unkuri, Liisa
Väkiparta, Leena
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203093188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203093188
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy Valmiina vanhemmuuteen -projektiin, joka on Kymppi-hankkeen, Neuvolatoiminta 2010-luvulle, osaprojekti. Kymppi-hankkeen käynnistivät yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalue sekä Turun sosiaali- ja terveystoimi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa neuvolatoimintaa Turun sosiaali- ja terveystoimessa lastaan odottavien perheiden tarpeita vastaavaksi. Perhevalmennusuudistuksen pilotti käynnistyi syksyllä 2010 kolmen turkulaisen neuvolan alueella.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää perhevalmennusuudistusta pilotoineiden terveydenhoitajien kokemuksia uuden mallin toimivuudesta käytännössä sekä kartoittaa heidän ajatuksiaan uudistuksen jatkokehittämisestä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja haastatteluaineistot kerättiin strukturoidulla haastattelulla Turun äitiysneuvoloissa työskenteleviltä neljältä terveydenhoitajalta. Kerätyt aineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Terveydenhoitajat kokivat, että uusi perhevalmennusmalli toimi käytännössä osittain hyvin, mutta vaatii vielä jatkokehittämistä. Valmennuskerroille toivottiin selkeitä teemoja, ja kertojen sisältöjä haluttiin vielä parantaa. Kerroille toivottiin myös parempia otsikoita, etteivät perheet osallistuisi pelkästään kerroille, joilla on mielenkiintoisimmat otsikot. Haastatteluissa selvisi, että yksi ongelmista olikin ajoittain heikot osallistujamäärät. Terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa alkukankeuksien jälkeen, ja tyytymättömiä oltiin neuvoloiden tiloihin ja käytössä oleviin vanhoihin välineisiin. Valmennuksiin haluttiin jatkossa vielä lisätä isille omia osuuksia, ja valmennusten pitäjiksi toivottiin myös miehiä.
Saadut tulokset antavat tietoa siitä, miten uusi perhevalmennusmalli toimii käytännössä. Neljän haastattelun antaneen terveydenhoitajan mielipiteet perustuvat käytännön kokemuksiin, ja ne antavat hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta perhevalmennusmallia voidaan kehittää jatkossa vielä parempaan suuntaan. Terveydenhoitajien yhteinen toive oli, että perhevalmennus saataisiin yhtenäiseksi kaikkiin Turun neuvoloihin, että perhevalmennus olisi tasa-arvoista kaikille asuinpaikasta riippumatta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää perhevalmennusuudistusta pilotoineiden terveydenhoitajien kokemuksia uuden mallin toimivuudesta käytännössä sekä kartoittaa heidän ajatuksiaan uudistuksen jatkokehittämisestä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja haastatteluaineistot kerättiin strukturoidulla haastattelulla Turun äitiysneuvoloissa työskenteleviltä neljältä terveydenhoitajalta. Kerätyt aineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Terveydenhoitajat kokivat, että uusi perhevalmennusmalli toimi käytännössä osittain hyvin, mutta vaatii vielä jatkokehittämistä. Valmennuskerroille toivottiin selkeitä teemoja, ja kertojen sisältöjä haluttiin vielä parantaa. Kerroille toivottiin myös parempia otsikoita, etteivät perheet osallistuisi pelkästään kerroille, joilla on mielenkiintoisimmat otsikot. Haastatteluissa selvisi, että yksi ongelmista olikin ajoittain heikot osallistujamäärät. Terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa alkukankeuksien jälkeen, ja tyytymättömiä oltiin neuvoloiden tiloihin ja käytössä oleviin vanhoihin välineisiin. Valmennuksiin haluttiin jatkossa vielä lisätä isille omia osuuksia, ja valmennusten pitäjiksi toivottiin myös miehiä.
Saadut tulokset antavat tietoa siitä, miten uusi perhevalmennusmalli toimii käytännössä. Neljän haastattelun antaneen terveydenhoitajan mielipiteet perustuvat käytännön kokemuksiin, ja ne antavat hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta perhevalmennusmallia voidaan kehittää jatkossa vielä parempaan suuntaan. Terveydenhoitajien yhteinen toive oli, että perhevalmennus saataisiin yhtenäiseksi kaikkiin Turun neuvoloihin, että perhevalmennus olisi tasa-arvoista kaikille asuinpaikasta riippumatta.