Skanska Talonrakennus Oy:n työtapaturmien kartoitus ja työturvallisuuden parantamisehdotuksia
Tuovinen, Timo (2012)
Tuovinen, Timo
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052820
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Skanska Talonrakennus Oy:ssa tapahtuneita työtapaturmia. Kartoittamisen helpottamiseksi työtapaturmat jaettiin ryhmiin ja niistä muodostettiin taulukkoja ja tilastoja, jotka helpottavat työtapaturmien tulkintaa. Työn pohjatietoina toimivat tapaturmatilastot sekä tehdyt työtunnit vuosien 2007 - 2010 ajalta. Työssä otettiin huomioon vain työtapaturmat, joista oli aiheutunut yli yhden päivän sairausloma, ja myös aliurakoitsijoiden työtapaturmat otettiin huomioon. Työn toimeksiantajana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Työssä ei otettu huomioon kuolemaan johtaneita työtapaturmia toimeksiantajan pyynnöstä.
Tehtyjen taulukkojen ja kaavioiden perusteella selvisi, kuinka monta työtapaturmaa ja sairauslomapäivää ryhmiin oli kohdistunut kuukausittain ja koko vuoden aikana. Näiden tietojen pohjalta pystyttiin laskemaan myös tapaturmataajuus sekä vakavuusaste. Vuosikohtaisia taulukkoja ja kaavioita vertailtiin edelliseen vuoteen, jos mahdollista. Kun vuosien 2007 - 2010 vuosikohtaiset taulukot ja kaaviot saatiin valmiiksi, jokaisen vuoden kolme suurinta ryhmää, kuukautta, tapaturmataajuutta ja vakavuusastetta pisteytettiin poikkeavuudet huomioiden. Ryhmät pisteytettiin, siten että suurin sai viisi pistettä, toiseksi suurin sai kolme pistettä ja kolmanneksi suurin sai yhden pisteen. Tällä tavoin saatiin yhteenveto neljän vuoden ajalta ja tuloksista selviää esimerkiksi työtapaturmaryhmät, joihin kohdistui eniten työtapaturmia neljän vuoden aikana. Nämä ryhmät olivat jalat, vartalo sekä kämmenet ja sormet.
Yhteenvetotietojen perusteella olisi voitu kehitellä parannusehdotuksia, joilla mahdollisesti olisi voitu torjua suurimpiin ryhmiin ja kuukausiin kohdistuneiden työtapaturmien määrää, mutta pidin tärkeämpänä kehitellä tapoja, joilla pystyttäisiin vaikuttamaan kaikkiin työtapaturmiin ja sairauslomien pituuksiin. Opinnäytetyössä esiteltiin lyhyesti myös Druvan-malli, jonka avulla työkykyä ja hyvinvointia pystyttiin lisäämään Dragsfjärdin kunnassa.
Tehtyjen taulukkojen ja kaavioiden perusteella selvisi, kuinka monta työtapaturmaa ja sairauslomapäivää ryhmiin oli kohdistunut kuukausittain ja koko vuoden aikana. Näiden tietojen pohjalta pystyttiin laskemaan myös tapaturmataajuus sekä vakavuusaste. Vuosikohtaisia taulukkoja ja kaavioita vertailtiin edelliseen vuoteen, jos mahdollista. Kun vuosien 2007 - 2010 vuosikohtaiset taulukot ja kaaviot saatiin valmiiksi, jokaisen vuoden kolme suurinta ryhmää, kuukautta, tapaturmataajuutta ja vakavuusastetta pisteytettiin poikkeavuudet huomioiden. Ryhmät pisteytettiin, siten että suurin sai viisi pistettä, toiseksi suurin sai kolme pistettä ja kolmanneksi suurin sai yhden pisteen. Tällä tavoin saatiin yhteenveto neljän vuoden ajalta ja tuloksista selviää esimerkiksi työtapaturmaryhmät, joihin kohdistui eniten työtapaturmia neljän vuoden aikana. Nämä ryhmät olivat jalat, vartalo sekä kämmenet ja sormet.
Yhteenvetotietojen perusteella olisi voitu kehitellä parannusehdotuksia, joilla mahdollisesti olisi voitu torjua suurimpiin ryhmiin ja kuukausiin kohdistuneiden työtapaturmien määrää, mutta pidin tärkeämpänä kehitellä tapoja, joilla pystyttäisiin vaikuttamaan kaikkiin työtapaturmiin ja sairauslomien pituuksiin. Opinnäytetyössä esiteltiin lyhyesti myös Druvan-malli, jonka avulla työkykyä ja hyvinvointia pystyttiin lisäämään Dragsfjärdin kunnassa.