Testamentti, lakiosavaade ja leskensuoja
Sandberg, Sirpa (2012)
Sandberg, Sirpa
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203263753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203263753
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe löytyi kirjoittajan omakohtaisista kokemuksista ja omasta kiinnostuksesta perintöoikeuteen. Työssä käydään läpi lesken asema, ja mikä siihen vaikuttaa. Lisäksi työssä tarkastellaan lähinnä rintaperillisen asemaa, sen sijaan testamentin saaja jää hiukan vähemmälle huomiolle. Opinnäytetyön alussa käydään läpi testamentti, sen historia sekä erilaiset muodot ja käyttötarkoitukset. Työssä tutkitaan ainoastaan Suomen perintöasioita ja lainsäädäntöä, perintö ulkomailta tai ulkomailla voisi vaatia toisen opinnäytetyön.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta, jota tuki hyvin pieni empiirinen tutkimus haastattelun muodossa. Työ toteutettiin keräämällä aineistoa aiheeseen liittyvistä kirjoista ja sähköisistä lähteistä. Tekstikappaleiden tukena käytettiin lainsäädäntöä ja oikeustapauksia.
Työn tekeminen oli erittäin haastavaa Suomen lainsäädännön vaikealukuisuuden vuoksi. Lainsäädäntö ja varsinkin perintökaari jättää monia asioita tulkinnanvaraiseksi. Asiantuntijahaastattelu ei auttanut mainittavasti asioita hahmottamaan, koska taitavimmatkaan asiantuntijat eivät aina ymmärrä lakia tai lain tulkinta on henkilön oma tulkinta. Asianajajien asenne vaikuttaa useasti olevan melko alentuva heidän palvelujaan tarvitsevalle. Tämä lisännee osaltaan jo ennestäänkin vaikeiden asioiden selvittelyä. Pesänjakajat ovat kuitenkin hyvin ammattitaitoista joukkoa ja joskus he voivat joutua toimimaan jopa psykologeina.
Suomessa perintöasioista riidellään paljon, mutta harvoin riidat viedään oikeusprosessiin asti. Riitojen lähteinä toimivat usein arvostamisongelmat, ennakkoperinnön ja suosiolahjan huomioonottaminen, lakiosan laskeminen ja eloonjääneen puolison asema. Monen riidan takana voi olla vaikkapa lapsuuden trauma tai tunnepatouma, joka sitten puretaan pesänosakkaisiin tai pesänjakajaan. Perintöriidat voivatkin siksi venyä monien vuosien mittaisiksi oikeusprosesseiksi, joissa ei valitettavasti usein voita muut kuin asianajajat. Vaikka testamentti selkeyttäisi paljon niin perivien kuin pesänjakajienkin tehtävää, se puuttuu vielä nykypäivänä hyvin monesta kuolinpesästä.
Kun suomalaisilla on näinä päivinä omaisuutta enemmän kuin koskaan ja kun perhesuhteet ovat hyvin monimutkaisia, voidaankin olettaa, että uusperheet tulevat aiheuttamaan vielä paljon perimisongelmia ja niiden mukana tulevat perintöriidat tietysti lisääntymään.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta, jota tuki hyvin pieni empiirinen tutkimus haastattelun muodossa. Työ toteutettiin keräämällä aineistoa aiheeseen liittyvistä kirjoista ja sähköisistä lähteistä. Tekstikappaleiden tukena käytettiin lainsäädäntöä ja oikeustapauksia.
Työn tekeminen oli erittäin haastavaa Suomen lainsäädännön vaikealukuisuuden vuoksi. Lainsäädäntö ja varsinkin perintökaari jättää monia asioita tulkinnanvaraiseksi. Asiantuntijahaastattelu ei auttanut mainittavasti asioita hahmottamaan, koska taitavimmatkaan asiantuntijat eivät aina ymmärrä lakia tai lain tulkinta on henkilön oma tulkinta. Asianajajien asenne vaikuttaa useasti olevan melko alentuva heidän palvelujaan tarvitsevalle. Tämä lisännee osaltaan jo ennestäänkin vaikeiden asioiden selvittelyä. Pesänjakajat ovat kuitenkin hyvin ammattitaitoista joukkoa ja joskus he voivat joutua toimimaan jopa psykologeina.
Suomessa perintöasioista riidellään paljon, mutta harvoin riidat viedään oikeusprosessiin asti. Riitojen lähteinä toimivat usein arvostamisongelmat, ennakkoperinnön ja suosiolahjan huomioonottaminen, lakiosan laskeminen ja eloonjääneen puolison asema. Monen riidan takana voi olla vaikkapa lapsuuden trauma tai tunnepatouma, joka sitten puretaan pesänosakkaisiin tai pesänjakajaan. Perintöriidat voivatkin siksi venyä monien vuosien mittaisiksi oikeusprosesseiksi, joissa ei valitettavasti usein voita muut kuin asianajajat. Vaikka testamentti selkeyttäisi paljon niin perivien kuin pesänjakajienkin tehtävää, se puuttuu vielä nykypäivänä hyvin monesta kuolinpesästä.
Kun suomalaisilla on näinä päivinä omaisuutta enemmän kuin koskaan ja kun perhesuhteet ovat hyvin monimutkaisia, voidaankin olettaa, että uusperheet tulevat aiheuttamaan vielä paljon perimisongelmia ja niiden mukana tulevat perintöriidat tietysti lisääntymään.