Sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys kirurgisen potilaan hoitotyössä
Räikkönen, Anu (2012)
Räikkönen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203143403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203143403
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirurgisella poliklinikalla, kirurgisella vuodeosastolla sekä leikkausosastolla työskentelevän sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja osaamisen tasoa suhteessa määritettyyn tavoitetasoon NCS-mittaria (Meretoja 2003) käyttäen. Tavoitteena on tunnistaa osaamisen kehittämiskohteita ja tuottaa tietoa mahdollisista koulutustarpeista työyksiköihin.
Opinnäyteyö oli määrällinen ja kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaryhmä vastasi NCS-mittariin (Meretoja 2003) perustuen näkemykseensä kirurgisen sairaanhoitajan ammattipätevyydestä. Toisessa vaiheessa sairaanhoitajat itse arvioivat omaa osaamistaan NCS-mittarin (Meretoja 2003) avulla. Lopuksi asiantuntijaryhmän näkemystä verrattiin sairaanhoitajien itse arviointeihin.
NCS- mittari koostuu 73 erilaisesta muuttujasta, jotka rakentuvat auttamisen, opettaminen-ohjaamisen, tarkkailutehtävän, tilanteiden hallinnan, hoitotoimien hallinnan, laadunvarmistuksen ja työroolin kategorioihin eli seitsemään ammattipätevyyttä kuvaavaan summamuuttujaan. ( Meretoja 2003.)
Asiantuntija-arviointeja lähetettiin sähköpostitse yhteensä 13 kappaletta 5.5.2011 ja vastausaikaa oli 20.6.2011 asti. Lomakkeita palautui määräaikaan mennessä asiantuntijaryhmältä 8 kappaletta (53 % ). Sähköinen kysely lähettiin kaikille sairaanhoitajille, joilla oli vähintään 3 kuukauden työkokemus ja työuraa jäljellä yli 6 kuukautta. Itsearviointilomakkeita lähetettiin sähköpostitse yhteensä 97 kappaletta 5.5.2011. Leikkausosastolle 44 kappaletta, kirurgiselle vuodeosastolle 38 kappaletta ja kirurgiselle poliklinikalle yhteensä 15 kappaletta. Vastausaikaa oli 20.6.2011 asti. Lomakkeita palautui leikkausosastolta 15 kappaletta (34 % ), kirurgiselta vuodeosastolta 25 kappaletta (66% ), kirurgiselta poliklinikalta 8 kappaletta ( 53 %).
Opinnäytetyö tuotti arvokasta tietoa koskien sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja osaamisen tasoa suhteessa asiantuntijaryhmän asettamaan tavoitetasoon. Tavoitteena oli tunnistaa osaamisen kehittämiskohteita ja tuottaa tietoa mahdollisista koulutustarpeista työyksiköihin. Tähän tavoitteeseen opinnäytetyö vastasi odotetulla tavalla. Erityisesti kehittämisen ja aktiivisen uuden tiedon hankkimisen osa-alueilla sairaanhoitajat itse arvioivat oman osaamisensa heikommalle tasolle kuin asiantuntijaryhmä oli asettanut. Asiantuntijat siis toivoivat sairaanhoitajien kehittävän omaa työtään enemmän kuin mihin sairaanhoitajat kokivat itse pystyvänsä.
Opinnäyteyö oli määrällinen ja kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaryhmä vastasi NCS-mittariin (Meretoja 2003) perustuen näkemykseensä kirurgisen sairaanhoitajan ammattipätevyydestä. Toisessa vaiheessa sairaanhoitajat itse arvioivat omaa osaamistaan NCS-mittarin (Meretoja 2003) avulla. Lopuksi asiantuntijaryhmän näkemystä verrattiin sairaanhoitajien itse arviointeihin.
NCS- mittari koostuu 73 erilaisesta muuttujasta, jotka rakentuvat auttamisen, opettaminen-ohjaamisen, tarkkailutehtävän, tilanteiden hallinnan, hoitotoimien hallinnan, laadunvarmistuksen ja työroolin kategorioihin eli seitsemään ammattipätevyyttä kuvaavaan summamuuttujaan. ( Meretoja 2003.)
Asiantuntija-arviointeja lähetettiin sähköpostitse yhteensä 13 kappaletta 5.5.2011 ja vastausaikaa oli 20.6.2011 asti. Lomakkeita palautui määräaikaan mennessä asiantuntijaryhmältä 8 kappaletta (53 % ). Sähköinen kysely lähettiin kaikille sairaanhoitajille, joilla oli vähintään 3 kuukauden työkokemus ja työuraa jäljellä yli 6 kuukautta. Itsearviointilomakkeita lähetettiin sähköpostitse yhteensä 97 kappaletta 5.5.2011. Leikkausosastolle 44 kappaletta, kirurgiselle vuodeosastolle 38 kappaletta ja kirurgiselle poliklinikalle yhteensä 15 kappaletta. Vastausaikaa oli 20.6.2011 asti. Lomakkeita palautui leikkausosastolta 15 kappaletta (34 % ), kirurgiselta vuodeosastolta 25 kappaletta (66% ), kirurgiselta poliklinikalta 8 kappaletta ( 53 %).
Opinnäytetyö tuotti arvokasta tietoa koskien sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja osaamisen tasoa suhteessa asiantuntijaryhmän asettamaan tavoitetasoon. Tavoitteena oli tunnistaa osaamisen kehittämiskohteita ja tuottaa tietoa mahdollisista koulutustarpeista työyksiköihin. Tähän tavoitteeseen opinnäytetyö vastasi odotetulla tavalla. Erityisesti kehittämisen ja aktiivisen uuden tiedon hankkimisen osa-alueilla sairaanhoitajat itse arvioivat oman osaamisensa heikommalle tasolle kuin asiantuntijaryhmä oli asettanut. Asiantuntijat siis toivoivat sairaanhoitajien kehittävän omaa työtään enemmän kuin mihin sairaanhoitajat kokivat itse pystyvänsä.