Lainsäädännön vaikutus lokienhallinta-järjestelmän vaatimusmäärittelyyn: tapaustutkimus julkisesta terveydenhuollosta
Lyytikkä, Eija (2012)
Lyytikkä, Eija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201231555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201231555
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella miten julkisen terveydenhuollon organisaation tulisi valmistautua lokienhallintajärjestelmän vaatimusmäärittelyn suunnitteluun, jotta toimialaa velvoittava lainsäädäntö tulisi huomioitua vaaditulla tasolla. Tutkimuksessa tuli esille hyvin ajankohtainen asia koskien terveydenhuollon toimialaa, niin sanottu KanTa-palveluun liittyminen. Tässä palvelukokonaisuudesta jo toimintaan tulleen eResepti -osion mukaan meneminen tuo velvoittavan vaatimuksen noudattaa niin sanottuja sosiaali- ja terveysministeriön määräämiä kansallisia auditointivaatimuksia nimenomaan lokien hallinnasta koskien julkisia terveydenhuollon organisaatioita. Lokien hallinnan toteuttaminen lokienhallintajärjestelmän välityksellä edellyttää julkisen terveydenhuollon organisaatioilta hyvää suunnittelua. Tärkeänä tekijänä lokien hallinnassa on ymmärtää, mitä lokien hallinta merkitsee ja miten se on määritelty ja miten se toteutetaan koko lokien elinkaaren ajan terveydenhuollon toimintaympäristössä. Tutkimus tehtiin etnografissävytteisellä tapaustutkimusmenetelmällä.
Tutkimuksessa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, havainnoinnilla ja kenttätyöllä, jotta saatiin kerättyä monipuolista, rikasta ja syvällistä tietoa. Tutkimusaineiston osalta tehtiin eri merkityksien perusteella luokitteluja ja muodostettiin merkityskokonaisuuk¬sia, jotka perustuvat tutkimuksen haastattelurunkoon. Tämän kvalitatiivisen analyysimenetel¬män tavoitteena on pystyä käsitteellistämään tutkittava kohde sekä löytämään käsitteitä ja lain¬alaisuuksia, joiden avulla lukija pystyy ymmärtämään ja tulkitsemaan, mistä tutkittavassa kohteessa on todellakin kysymys. Tutkimuksessa tiedon keruu ja analyysi kulkevat limittäin koko tutkimuksen ajan. Tutkimuksessa syntyy vuorovaikutusta tutkimuksen kohteen ja tutkijan välillä, josta johtuen myös tutkimuksen kenttä rakentuu tutkijan ja kohteen vuorovaikutuksesta. Aineiston laadullisen analyysin tavoitteena on välittää lukijalle todellinen kokonaiskuvaus tut¬kittavasta ympäristöstä. Liiallisen subjektii-visuuden välttämiseksi pyritään antamaan tutkimuksen lukijalle runsaasti mahdollisimman tarkkoja kuvauksia tutkittavasta kohteesta. Kvalitatiivisella analysoinnilla ei pyritä tilastolliseen edustavuuteen, vaan tutkimusaineisto kertoo tutkittavien kertomana jo¬tain hyvin tunnistettavaa tapauksesta.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että lokien hallinta on osa julkisen terveydenhuollon organisaation kokonaistietoturvallisuutta ja hyviä tietoturvakäytäntöjä. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että lokipolitiikka olisi julkisen terveydenhuollon organisaatiossa tarpeellista määritellä, jotta vastuut ja roolit olisivat selvitettyinä organisaatioissa, joissa lokien hallintaa ollaan käynnistämissä. Tutkimuksen tavoitteena on pystyä käsitteellistämään tutkittava kohde, joka tavoite tutkimuksessa saavutettiin.
Tutkimuksessa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, havainnoinnilla ja kenttätyöllä, jotta saatiin kerättyä monipuolista, rikasta ja syvällistä tietoa. Tutkimusaineiston osalta tehtiin eri merkityksien perusteella luokitteluja ja muodostettiin merkityskokonaisuuk¬sia, jotka perustuvat tutkimuksen haastattelurunkoon. Tämän kvalitatiivisen analyysimenetel¬män tavoitteena on pystyä käsitteellistämään tutkittava kohde sekä löytämään käsitteitä ja lain¬alaisuuksia, joiden avulla lukija pystyy ymmärtämään ja tulkitsemaan, mistä tutkittavassa kohteessa on todellakin kysymys. Tutkimuksessa tiedon keruu ja analyysi kulkevat limittäin koko tutkimuksen ajan. Tutkimuksessa syntyy vuorovaikutusta tutkimuksen kohteen ja tutkijan välillä, josta johtuen myös tutkimuksen kenttä rakentuu tutkijan ja kohteen vuorovaikutuksesta. Aineiston laadullisen analyysin tavoitteena on välittää lukijalle todellinen kokonaiskuvaus tut¬kittavasta ympäristöstä. Liiallisen subjektii-visuuden välttämiseksi pyritään antamaan tutkimuksen lukijalle runsaasti mahdollisimman tarkkoja kuvauksia tutkittavasta kohteesta. Kvalitatiivisella analysoinnilla ei pyritä tilastolliseen edustavuuteen, vaan tutkimusaineisto kertoo tutkittavien kertomana jo¬tain hyvin tunnistettavaa tapauksesta.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että lokien hallinta on osa julkisen terveydenhuollon organisaation kokonaistietoturvallisuutta ja hyviä tietoturvakäytäntöjä. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että lokipolitiikka olisi julkisen terveydenhuollon organisaatiossa tarpeellista määritellä, jotta vastuut ja roolit olisivat selvitettyinä organisaatioissa, joissa lokien hallintaa ollaan käynnistämissä. Tutkimuksen tavoitteena on pystyä käsitteellistämään tutkittava kohde, joka tavoite tutkimuksessa saavutettiin.