Kahdeksasluokkalaisten alkoholin käyttö
Kuparinen, Anu (2012)
Kuparinen, Anu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203032775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203032775
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kahdeksasluokkalaiset käyttävät alkoholia. Tavoitteena oli saada konkreettista tietoa nuorten alkoholikäyttäytymisestä Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämishankkeelle eli Pakka-hankkeelle Poriin. Pakka-hankkeen tavoitteena on mm. vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja paikallisen tason toimenpiteillä. Tutkimus perehtyi erityisesti nuorten käyttämän alkoholin määrään, laatuun sekä sen saatavuuteen.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty standardoiduilla kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeet sisälsivät monivalintakysymyksiä ja kolme avointa kysymystä. Kohdejoukkona tutkimuksessa oli Porin alueelta neljän koulun 8A. luokat (n=74). Koulut olivat Kaarisillan yläaste, Itä-Porin yhtenäiskoulu, Meri-Porin yläaste ja Porin Lyseon koulu. Kyselyyn vastasi 47 (n=47) nuorta ja vastausprosentiksi saatiin 64 %. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja esitettiin prosentteina. Tulokset havainnollistettiin yksinkertaisessa muodossa kuvioina. Avointen kysymysten vastaukset ilmoitettiin prosentteina tai osin havainnollistettiin tutkimustulosten tekstissä.
Tulosten mukaan kahdeksasluokkalaisista suurin osa (68 %) käyttää alkoholia. Tutkimustulosten mukaan niin tytöt kuin pojatkin käyttivät alkoholia. Alkoholia käyttävistä nuorista enemmistö joi alkoholijuomia harvoin eli n. 1 - 3 kertaa vuodessa. Tulosten mukaan 68 % vastanneista ei ollut koskaan juonut itseään humalaan. Suurin osa kahdeksasluokkalaisten kaveripiiristä käytti alkoholia ja alkoholia käyttävistä vastaajista enemmistö joi kavereiden kanssa vapaa-ajalla lähinnä rentoutuakseen. Tuloksista kävi myös ilmi, että vastaajien väkevien juomien käyttö oli harvinaista, suurin osa ei ollut juonut väkeviä alkoholijuomia koskaan. Tulosten mukaan kahdeksasluokkalaiset eivät suurimmaksi osaksi olleet yrittäneet itse ostaa alkoholijuomia niitä myyvistä liikkeistä ja vain pieni osa piti kokemusta alkoholin saatavuudesta hyvin helppona.
Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi tehdä sama kyselytutkimus uudelleen muutaman vuoden päästä tämän tutkimuksen kohdekouluille, jolloin voitaisiin nähdä, mihin suuntaan ehkäisevä päihdetyö on menossa tällä alueella. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella eri paikkakuntien nuorten alkoholinkäyttöä tässä tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avulla, jolloin tiedoista saataisiin kattavammat. Lisäksi jatkotutkimuksena voisi tutkia miten tämän tutkimuksen kohderyhmän alkoholinkäyttö muuttuu nuoruuden aikana.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty standardoiduilla kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeet sisälsivät monivalintakysymyksiä ja kolme avointa kysymystä. Kohdejoukkona tutkimuksessa oli Porin alueelta neljän koulun 8A. luokat (n=74). Koulut olivat Kaarisillan yläaste, Itä-Porin yhtenäiskoulu, Meri-Porin yläaste ja Porin Lyseon koulu. Kyselyyn vastasi 47 (n=47) nuorta ja vastausprosentiksi saatiin 64 %. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja esitettiin prosentteina. Tulokset havainnollistettiin yksinkertaisessa muodossa kuvioina. Avointen kysymysten vastaukset ilmoitettiin prosentteina tai osin havainnollistettiin tutkimustulosten tekstissä.
Tulosten mukaan kahdeksasluokkalaisista suurin osa (68 %) käyttää alkoholia. Tutkimustulosten mukaan niin tytöt kuin pojatkin käyttivät alkoholia. Alkoholia käyttävistä nuorista enemmistö joi alkoholijuomia harvoin eli n. 1 - 3 kertaa vuodessa. Tulosten mukaan 68 % vastanneista ei ollut koskaan juonut itseään humalaan. Suurin osa kahdeksasluokkalaisten kaveripiiristä käytti alkoholia ja alkoholia käyttävistä vastaajista enemmistö joi kavereiden kanssa vapaa-ajalla lähinnä rentoutuakseen. Tuloksista kävi myös ilmi, että vastaajien väkevien juomien käyttö oli harvinaista, suurin osa ei ollut juonut väkeviä alkoholijuomia koskaan. Tulosten mukaan kahdeksasluokkalaiset eivät suurimmaksi osaksi olleet yrittäneet itse ostaa alkoholijuomia niitä myyvistä liikkeistä ja vain pieni osa piti kokemusta alkoholin saatavuudesta hyvin helppona.
Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi tehdä sama kyselytutkimus uudelleen muutaman vuoden päästä tämän tutkimuksen kohdekouluille, jolloin voitaisiin nähdä, mihin suuntaan ehkäisevä päihdetyö on menossa tällä alueella. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella eri paikkakuntien nuorten alkoholinkäyttöä tässä tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avulla, jolloin tiedoista saataisiin kattavammat. Lisäksi jatkotutkimuksena voisi tutkia miten tämän tutkimuksen kohderyhmän alkoholinkäyttö muuttuu nuoruuden aikana.