Liharotusiemennykset ja genomitestaus pohjoissavolaisilla lypsykarjatiloilla
Partanen, Heli (2012)
Partanen, Heli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184622
Tiivistelmä
Pohjois-Savon maakunta on karjanjalostuksen edelläkävijöitä Suomessa. Lypsykarjatalous on alueella vahvaa ja lypsykarjan jalostuksellinen taso korkea. Lypsykarja- ja lihanautatilojen keskinäinen yhteistyö tulisi saattaa nykyistä tehokkaammalle tasolle välitysvasikoiden liikkuvuuden sekä teurasnautojen lihakkuuden ja laadun parantamiseksi. Tähän tarpeeseen on perustettu MAILI- hanke, jonka tarkoituksena on tehostaa lihantuotantoketjua kokonaisuudessaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä tuottajien ympäristötietoisuutta ja tehostaa alan kilpailukykyä aina liha- ja maitoteollisuuteen saakka. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii tämä hanke.
Opinnäytetyössä selvitettiin Pohjois-Savon maakunnan maidontuottajien kokemuksia liharodun sonnien käytöstä, genomimäärityksen yleisyydestä ja tärkeimmistä karjakohtaisista jalostustavoitteista ja -tavoista.
Teoriaosuudessa kerrotaan alkionsiirrosta, genomimäärityksestä, lihanautaroduista, sukupuolilajitellusta keinosiemenestä sekä tutkimuksen menetelmistä. Teoriaosuus pohjustaa kyselytutkimusta, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä HAKA- tai MAILI- hankkeisiin rekisteröityneille maidontuottajille. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 49 maidontuottajaa.
Kyselyyn vastaajat olivat käyttäneet monipuolisesti nykyaikaisia jalostuksen apuvälineitä kuten alkionsiirtoa ja genomimääritystä. Liharotusiemennykset olivat valtaosalle kyselyyn vastaajista entuudestaan tuttuja. Karjakoko oli vaihteleva, alle 26 lehmän lypsykarjatiloista yli 121 lehmän yksiköihin. Vastaajajoukko oli pieni otanta maakunnan lypsykarjatiloista ja sen vuoksi kyselytutkimuksen luotettavuus on matala. Tulokset eroavat mm. jalostussuunnitelman käyttöryhmien osalta maakunnan tilastoidusta tasosta.
Tulevaisuudessa voisi toteuttaa täsmentävän kyselytutkimuksen esim. maidontuottajien kaipaamista parannuksista kussakin aihepiirissä erikseen. Uusia toimintamalleja liha- ja maitotilojen yhteistyön kehittämiseen tulisi tiedustella eri menetelmiä käyttäen kohdetiloilta suoraan.
Opinnäytetyössä selvitettiin Pohjois-Savon maakunnan maidontuottajien kokemuksia liharodun sonnien käytöstä, genomimäärityksen yleisyydestä ja tärkeimmistä karjakohtaisista jalostustavoitteista ja -tavoista.
Teoriaosuudessa kerrotaan alkionsiirrosta, genomimäärityksestä, lihanautaroduista, sukupuolilajitellusta keinosiemenestä sekä tutkimuksen menetelmistä. Teoriaosuus pohjustaa kyselytutkimusta, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä HAKA- tai MAILI- hankkeisiin rekisteröityneille maidontuottajille. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 49 maidontuottajaa.
Kyselyyn vastaajat olivat käyttäneet monipuolisesti nykyaikaisia jalostuksen apuvälineitä kuten alkionsiirtoa ja genomimääritystä. Liharotusiemennykset olivat valtaosalle kyselyyn vastaajista entuudestaan tuttuja. Karjakoko oli vaihteleva, alle 26 lehmän lypsykarjatiloista yli 121 lehmän yksiköihin. Vastaajajoukko oli pieni otanta maakunnan lypsykarjatiloista ja sen vuoksi kyselytutkimuksen luotettavuus on matala. Tulokset eroavat mm. jalostussuunnitelman käyttöryhmien osalta maakunnan tilastoidusta tasosta.
Tulevaisuudessa voisi toteuttaa täsmentävän kyselytutkimuksen esim. maidontuottajien kaipaamista parannuksista kussakin aihepiirissä erikseen. Uusia toimintamalleja liha- ja maitotilojen yhteistyön kehittämiseen tulisi tiedustella eri menetelmiä käyttäen kohdetiloilta suoraan.