Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Kannustepalkkiomittariston kehittäminen
Huuskonen, Elisa (2012)
Huuskonen, Elisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204124354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204124354
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kannustepalkkiomittariston kehittäminen Upinniemen sotilaskotiin. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa erilaisia kannustepalkkiojärjestelmiä ja löytää uusia näkökulmia kannustepalkkion mittaristoon. Tavoitteena oli saada tasapuolinen ja johdonmukainen mittaristo käyttöön sotilaskotiin. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli, minkälainen kannustepalkkion mittaristo tukee sotilaskodin toimintaa parhaiten.
Upinniemen sotilaskoti on yksi viidestä Rannikkosotilaskotiyhdistyksestä. Sotilaskodin tarkoituksena on palvella Merivoimien palveluksessa olevia varusmiehiä sekä kertausharjoituksiin tulevia reserviläisiä. Sotilaskodissa pyritään olemaan innovatiivisin ja johtavin maanpuolustusjärjestö. Lisäksi sotilaskoti pitää tärkeänä yhteistyötä Merivoimien kanssa.
Kannustepalkkioon liittyy suuresti palkitseminen, tavoitejohtaminen, mittaristo ja motivaatio. Palkitseminen on tärkeää, jotta henkilöstö jaksaa töissä. Kannustepalkkio on eräänlainen mo-tivointitekijä työntekijöille. On tärkeää, että kannustepalkkion mittarit on valittu oikein. Niiden tulee tukea yrityksen toimintaa. Työntekijöiden tulee ymmärtää, miksi tietyt mittarit on valittu mittaamaan heidän työtänsä. Jos henkilöstö ei ymmärrä tavoitteiden asettelua, sitoutuminen työhön ja mittaristoon voi olla hyvin alhainen.
Aineistonkeruumenetelmiksi on valittu haastattelu sekä benchmarking. Menetelmät on valittu työhön siksi, että niiden avulla päästään syvemmälle tietoon ja saadaan selvitettyä, mitä halutaan. Benchmarkingissa käytettiin samaa haastattelupohjaa, mitä itse haastattelussa, sillä haluttiin, että tuloksia pystyy helposti vertailemaan keskenään. Saatu aineisto on analysoitu tyypittelyn ja teemoittelun avulla.
Tuloksissa nousi yritysten välillä esiin paljon samankaltaisuuksia, mutta muutamia eroja löytyi. Mittaristoissa on nostettu asiakastyytyväisyys hyvin korkeaan asemaan. Muita mittareita, joita yrityksissä on käytetty, ovat taloudelliset mittarit. Taloudellisia mittareita olivat tulos, myynti per palvelutapahtuma ja laskutus. Lisäksi erilaiset muut palkitsemismenetelmät nostettiin huomioitavaksi palkitsemisessa, esimerkiksi aineettomat palkitsemisen keinot.
Kehittämisehdotuksissa annetaan neljä eri ehdotusta, kuinka sotilaskoti voi parantaa mittaristoaan. Asiakastyytyväisyys pysyy jokaisessa mittaristossa, sillä tämä nostettiin hyvin vahvasti esille tuloksissa. Ehdotuksissa annetaan sotilaskodille mahdollisuus valita sille parhaiten sopiva vaihtoehto. Mittaristoissa on nostettu esiin määrien ja laatujen mittareita, kuten myös taloudellisia mittareita. Johtopäätöksistä löytyy pohdinta siitä, tulisiko sotilaskodin ottaa käyttöön muita palkitsemisen menetelmiä, esimerkiksi erilaiset aineettomat palkitsemisen menetelmät.
Upinniemen sotilaskoti on yksi viidestä Rannikkosotilaskotiyhdistyksestä. Sotilaskodin tarkoituksena on palvella Merivoimien palveluksessa olevia varusmiehiä sekä kertausharjoituksiin tulevia reserviläisiä. Sotilaskodissa pyritään olemaan innovatiivisin ja johtavin maanpuolustusjärjestö. Lisäksi sotilaskoti pitää tärkeänä yhteistyötä Merivoimien kanssa.
Kannustepalkkioon liittyy suuresti palkitseminen, tavoitejohtaminen, mittaristo ja motivaatio. Palkitseminen on tärkeää, jotta henkilöstö jaksaa töissä. Kannustepalkkio on eräänlainen mo-tivointitekijä työntekijöille. On tärkeää, että kannustepalkkion mittarit on valittu oikein. Niiden tulee tukea yrityksen toimintaa. Työntekijöiden tulee ymmärtää, miksi tietyt mittarit on valittu mittaamaan heidän työtänsä. Jos henkilöstö ei ymmärrä tavoitteiden asettelua, sitoutuminen työhön ja mittaristoon voi olla hyvin alhainen.
Aineistonkeruumenetelmiksi on valittu haastattelu sekä benchmarking. Menetelmät on valittu työhön siksi, että niiden avulla päästään syvemmälle tietoon ja saadaan selvitettyä, mitä halutaan. Benchmarkingissa käytettiin samaa haastattelupohjaa, mitä itse haastattelussa, sillä haluttiin, että tuloksia pystyy helposti vertailemaan keskenään. Saatu aineisto on analysoitu tyypittelyn ja teemoittelun avulla.
Tuloksissa nousi yritysten välillä esiin paljon samankaltaisuuksia, mutta muutamia eroja löytyi. Mittaristoissa on nostettu asiakastyytyväisyys hyvin korkeaan asemaan. Muita mittareita, joita yrityksissä on käytetty, ovat taloudelliset mittarit. Taloudellisia mittareita olivat tulos, myynti per palvelutapahtuma ja laskutus. Lisäksi erilaiset muut palkitsemismenetelmät nostettiin huomioitavaksi palkitsemisessa, esimerkiksi aineettomat palkitsemisen keinot.
Kehittämisehdotuksissa annetaan neljä eri ehdotusta, kuinka sotilaskoti voi parantaa mittaristoaan. Asiakastyytyväisyys pysyy jokaisessa mittaristossa, sillä tämä nostettiin hyvin vahvasti esille tuloksissa. Ehdotuksissa annetaan sotilaskodille mahdollisuus valita sille parhaiten sopiva vaihtoehto. Mittaristoissa on nostettu esiin määrien ja laatujen mittareita, kuten myös taloudellisia mittareita. Johtopäätöksistä löytyy pohdinta siitä, tulisiko sotilaskodin ottaa käyttöön muita palkitsemisen menetelmiä, esimerkiksi erilaiset aineettomat palkitsemisen menetelmät.