E-reseptin käyttöönotto Varsinais-Suomessa : valtakunnallisen ohjeistuksen soveltaminen alueellisessa käyttöönottoprojektissa
Keso, Eeva (2012)
Keso, Eeva
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184610
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184610
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan valtakunnallisen sähköisen järjestelmän käyttöönotto-ohjeistuksen soveltamista alueellisessa käyttöönotossa. Tarkastelun kohteena on Varsinais-Suomen alueellinen e-reseptin käyttöönottohanke. Opinnnäytetyössä vastataan seuraaviin kysymyksiin: miten hyvin ensimmäisen valtakunnallisen hankkeen ohjeistus tuki Varsinais-Suomen alueellista käyttöönottoa sekä mitä etuja ja haittoja valtakunnallisessa koordinaatiossa oli Varsinais-Suomen aluehankkeen näkökulmasta.
Tarkastelu on rajattu hankesuunnitelman kolmeen suurimpaan tehtäväkokonaisuuteen, jotka olivat Kanta-liityntäratkaisun suunnittelu, varmennepalvelujen käyttöönotto (henkilövarmenteet) ja terveydenhuollon toimintamallien kouluttaminen.
Opinnäytetyön alussa kuvataan Varsinais-Suomen e-resepti-käyttöönottohankkeen lähtökohtia. Seuraavaksi kerrotaan, miten valtakunnallista ohjeistusta hyödynnettiin hankesuunnitelman laatimisessa ja tehtäväkokonaisuuksien hahmottamisessa. Tämän jälkeen kolmen tehtäväkokonaisuuden valtakunnallinen ohjeistus ja ohjeistuksen alueellinen soveltamistapa käydään läpi. Lopuksi arvioidaan valtakunnallisen ohjeistuksen hyötyjä ja puutteita.
Tarkastelu on rajattu hankesuunnitelman kolmeen suurimpaan tehtäväkokonaisuuteen, jotka olivat Kanta-liityntäratkaisun suunnittelu, varmennepalvelujen käyttöönotto (henkilövarmenteet) ja terveydenhuollon toimintamallien kouluttaminen.
Opinnäytetyön alussa kuvataan Varsinais-Suomen e-resepti-käyttöönottohankkeen lähtökohtia. Seuraavaksi kerrotaan, miten valtakunnallista ohjeistusta hyödynnettiin hankesuunnitelman laatimisessa ja tehtäväkokonaisuuksien hahmottamisessa. Tämän jälkeen kolmen tehtäväkokonaisuuden valtakunnallinen ohjeistus ja ohjeistuksen alueellinen soveltamistapa käydään läpi. Lopuksi arvioidaan valtakunnallisen ohjeistuksen hyötyjä ja puutteita.