Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen : millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen?
Laitinen, Niina (2012)
Laitinen, Niina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204214774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204214774
Tiivistelmä
Satakunnassa on käynnissä Työmieli-hanke, jonka tarkoituksena on kehittää Satakunnassa toimivien työnantajien valmiuksia työllistää mielenterveyskuntoutujia. Tämä opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Työmieli-hankkeelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työnantajien suhtautumista mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen sekä työnantajien tiedon ja tuen tarvetta työllistämisessä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Satakunnan alueella toimivat työnantajat ja yrittäjät. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina strukturoidulla lomakkeella, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä.
Tutkimukseen osallistui 120 työnantajaa. Vastausprosentti oli 71 %. Työnantajat olivat eri puolilta Satakuntaa ja edustivat eri alojen yrityksiä. Yli puolet työnantajista suhtautui myönteisesti mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen. Reilu kolmasosa työnantajista palkkaisi mielenterveyskuntoutujan, mikäli työllistämiseen olisi saatavilla riittävästi ja helposti tukea ja palveluja. Työllistämisen edellytyksenä pidettiin mielenterveyskuntoutujan työkykyisyyttä ja ammatillista pätevyyttä.
Tutkimuksen mukaan suurimalla osalla työnantajista ei ollut riittävästi tietoa mielenterveyskuntoutujista tai heidän työllistämisestään. Työnantajat halusivat saada tietoa: mielenterveyskuntoutujista työntekijöinä, työllistämisen taloudellisista tukimuodoista, työvalmennuspalveluista ja rekrytoinnissa avustavista tahoista. Yli puolet työnantajista tarvitsi työllistämiseen taloudellista tukea. Lisäksi työnantajat toivoivat asiantuntijan apua rekrytointiin ja kuntoutujan työhön perehdytykseen sekä työvalmennusta kuntoutujalle.
Tutkimustulokset edistivät Työnantajien palveluohjaus-mallin kehittämistä Työmieli-hankkeessa. Oli tärkeä tieto, että aiheesta järjestettävään infotilaisuuteen osallistuisi ajan puutteen vuoksi vain muutama työnantaja. Tutkimustulosten perusteella hankkeen painopistettä siirrettiin yrittäjätilaisuuksien järjestämisen sijaan työnantajien henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukemiseen työllistämistilanteissa.
Tutkimukseen osallistui 120 työnantajaa. Vastausprosentti oli 71 %. Työnantajat olivat eri puolilta Satakuntaa ja edustivat eri alojen yrityksiä. Yli puolet työnantajista suhtautui myönteisesti mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen. Reilu kolmasosa työnantajista palkkaisi mielenterveyskuntoutujan, mikäli työllistämiseen olisi saatavilla riittävästi ja helposti tukea ja palveluja. Työllistämisen edellytyksenä pidettiin mielenterveyskuntoutujan työkykyisyyttä ja ammatillista pätevyyttä.
Tutkimuksen mukaan suurimalla osalla työnantajista ei ollut riittävästi tietoa mielenterveyskuntoutujista tai heidän työllistämisestään. Työnantajat halusivat saada tietoa: mielenterveyskuntoutujista työntekijöinä, työllistämisen taloudellisista tukimuodoista, työvalmennuspalveluista ja rekrytoinnissa avustavista tahoista. Yli puolet työnantajista tarvitsi työllistämiseen taloudellista tukea. Lisäksi työnantajat toivoivat asiantuntijan apua rekrytointiin ja kuntoutujan työhön perehdytykseen sekä työvalmennusta kuntoutujalle.
Tutkimustulokset edistivät Työnantajien palveluohjaus-mallin kehittämistä Työmieli-hankkeessa. Oli tärkeä tieto, että aiheesta järjestettävään infotilaisuuteen osallistuisi ajan puutteen vuoksi vain muutama työnantaja. Tutkimustulosten perusteella hankkeen painopistettä siirrettiin yrittäjätilaisuuksien järjestämisen sijaan työnantajien henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukemiseen työllistämistilanteissa.