Ikäjohtamishankkeen toimivuus : Kokemuksia Helsingin kaupungin osaajamallista
Kalliokoski, Hanne (2012)
Kalliokoski, Hanne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204295503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204295503
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin muutamalle terveyskeskukselle pilotoidun ikäjohtamishankkeen eli osaajamallin kokemuksia. Osaajamalli-hanke pilotoitiin syksyllä 2008. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka osaajamallin pilottijakso onnistui kokonaisuudessaan. Tavoitteena oli selvittää toimintamallin positiiviset ja mahdolliset negatiiviset piirteet, jotta toimintamallia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi ja se saataisiin mahdollisimman hyvin ja toimivasti käyttöön myös muissa virastoissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli olla kartoittava. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, koska se vastaa monia kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia. Teemahaastattelun pohjaksi laadittiin haastattelurunko ohjaamaan haastattelun kulkua. Teemahaastattelurunko sisältää teemoja liittyen asioihin, joita haluttiin kartoittaa. Kartoitettavia asioita olivat kokemukset toimintamallista, osaajamallin tavoitteiden toteutuminen, jatkettiinko toimintatapaa pilottijakson päätyttyä sekä mielipiteitä toimintamallin käyttöönotosta virastoihin. Teemahaastattelurunko sisältää myös teemoihin liittyviä johdattelukysymyksiä. Johdattelukysymykset laadittiin, koska sillä tavoin varmistettiin, että jokainen haastateltava pystyy vastaamaan kysymyksiin ja keskustelemaan aiheesta. Tutkittavana joukkona olivat terveyskeskuksien työntekijät, jotka olivat mukana pilottijaksolla. Haastatteluista on kirjoitettu muistiinpanoja, koska haastateltavat eivät tahtoneet nauhoitusta.
Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Lähes jokainen haastateltavista kokevat toimintamallin olevan työyhteisölleen tarvittava ja hyödyllinen toimintatapa, koska työyhteisöissä on henkilöitä, joilla on heikentynyt fyysinen työkyky, jolloin heidän työtehtäviään on muutettava fyysisen työkyvyn mukaisiksi. Toisena esille nousi perehdyttäminen, joka on aikaisemmin koettu ongelmalliseksi toteuttaa. Tärkeäksi koetaan myös se, että toimintamallin avulla mahdollistetaan ammatillisen osaamisen ja hiljaisen tiedon jakaminen sekä jatkuva osaamisen kehittäminen. Lisäksi pilottijakso koettiin liian lyhyeksi, minkä vuoksi toimintamallin tarkoitus ja ymmärtäminen eivät toteutuneet. Toimintamalli aiheutti myös henkilöstövajetta lähes jokaisessa työyhteisössä. Johtopäätöksenä voi tehdä sen, että toimintamalli koetaan toimivaksi ja hyödylliseksi lukuun ottamatta edellä mainittuja negatiivisia puolia ja kehityskohteita, joita on myös mahdollista muuttaa ja kehittää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli olla kartoittava. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, koska se vastaa monia kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia. Teemahaastattelun pohjaksi laadittiin haastattelurunko ohjaamaan haastattelun kulkua. Teemahaastattelurunko sisältää teemoja liittyen asioihin, joita haluttiin kartoittaa. Kartoitettavia asioita olivat kokemukset toimintamallista, osaajamallin tavoitteiden toteutuminen, jatkettiinko toimintatapaa pilottijakson päätyttyä sekä mielipiteitä toimintamallin käyttöönotosta virastoihin. Teemahaastattelurunko sisältää myös teemoihin liittyviä johdattelukysymyksiä. Johdattelukysymykset laadittiin, koska sillä tavoin varmistettiin, että jokainen haastateltava pystyy vastaamaan kysymyksiin ja keskustelemaan aiheesta. Tutkittavana joukkona olivat terveyskeskuksien työntekijät, jotka olivat mukana pilottijaksolla. Haastatteluista on kirjoitettu muistiinpanoja, koska haastateltavat eivät tahtoneet nauhoitusta.
Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Lähes jokainen haastateltavista kokevat toimintamallin olevan työyhteisölleen tarvittava ja hyödyllinen toimintatapa, koska työyhteisöissä on henkilöitä, joilla on heikentynyt fyysinen työkyky, jolloin heidän työtehtäviään on muutettava fyysisen työkyvyn mukaisiksi. Toisena esille nousi perehdyttäminen, joka on aikaisemmin koettu ongelmalliseksi toteuttaa. Tärkeäksi koetaan myös se, että toimintamallin avulla mahdollistetaan ammatillisen osaamisen ja hiljaisen tiedon jakaminen sekä jatkuva osaamisen kehittäminen. Lisäksi pilottijakso koettiin liian lyhyeksi, minkä vuoksi toimintamallin tarkoitus ja ymmärtäminen eivät toteutuneet. Toimintamalli aiheutti myös henkilöstövajetta lähes jokaisessa työyhteisössä. Johtopäätöksenä voi tehdä sen, että toimintamalli koetaan toimivaksi ja hyödylliseksi lukuun ottamatta edellä mainittuja negatiivisia puolia ja kehityskohteita, joita on myös mahdollista muuttaa ja kehittää.