”KUULEEKO KUKAAN?” : Kyläkoulun oppilaiden kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksistaan koulun lakkauttamisprosessissa
Hamarila, Minna (2012)
Hamarila, Minna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275365
Tiivistelmä
Hamarila, Minna. ”Kuuleeko kukaan?” – Kyläkoulun oppilaiden kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksistaan koulun lakkauttamisprosessissa. Diak Länsi, Pori, Kevät 2012, 50 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kyläkoulun lapset kokivat voivansa vaikuttaa koulun lakkauttamisprosessiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli osallisuus erityisesti lapsen näkökulmasta. Aineisto kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin lomakepohjaisella haastattelulla. Haastatteluihin osallistui 14 iältään10 - 12 -vuotiasta lasta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Lasten osallisuuskokemuksia arvioitiin vertaamalla heidän panoksensa suhdetta aikuisten panokseen Roger Hartin osallisuuden tikapuumallin jaottelun mukaisesti.
Tutkimuksen tulos oli, että lapset kokevat olevansa sivustaseuraajia oman koulunsa lopettamisprosessissa. Jonkinlainen osallistumisen kokemus lapsilla oli, mutta mielipiteen ilmaisu koulun asiassa tapahtui aikuisten asettamien käytäntöjen rajoissa. Lapset eivät oma-aloitteisesti ideoineet ja toteuttaneet projekteja koulunsa hyväksi. He eivät saaneet aina itse päättää, osallistuvatko he osallistaviin tehtäviin vai eivät. Lapset kokivat omat vanhempansa ja koulun opettajat osallistavan toiminnan mahdollistajina. Kanavat mielipiteenilmauksille olivat aikuisten organisoimia ja ohjaamia. Ilman aikuisten panosta, lasten osallisuus ei toteutunut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kyläkoulun lapset kokivat voivansa vaikuttaa koulun lakkauttamisprosessiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli osallisuus erityisesti lapsen näkökulmasta. Aineisto kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin lomakepohjaisella haastattelulla. Haastatteluihin osallistui 14 iältään10 - 12 -vuotiasta lasta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Lasten osallisuuskokemuksia arvioitiin vertaamalla heidän panoksensa suhdetta aikuisten panokseen Roger Hartin osallisuuden tikapuumallin jaottelun mukaisesti.
Tutkimuksen tulos oli, että lapset kokevat olevansa sivustaseuraajia oman koulunsa lopettamisprosessissa. Jonkinlainen osallistumisen kokemus lapsilla oli, mutta mielipiteen ilmaisu koulun asiassa tapahtui aikuisten asettamien käytäntöjen rajoissa. Lapset eivät oma-aloitteisesti ideoineet ja toteuttaneet projekteja koulunsa hyväksi. He eivät saaneet aina itse päättää, osallistuvatko he osallistaviin tehtäviin vai eivät. Lapset kokivat omat vanhempansa ja koulun opettajat osallistavan toiminnan mahdollistajina. Kanavat mielipiteenilmauksille olivat aikuisten organisoimia ja ohjaamia. Ilman aikuisten panosta, lasten osallisuus ei toteutunut.