AINUTKERTAINEN LAPSUUTENI : Lasten kokemuksia osallisuudesta Kaarinan SOS-lapsikylässä
Carlsson, Sari (2012)
Carlsson, Sari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204295500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204295500
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Carlsson, Sari. Ainutkertainen lapsuuteni. Lasten kokemuksia osallisuudesta Kaarinan SOS–lapsikylässä. Diak Länsi, Pori. 72 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus
Opinnäytetyön aiheena oli huostaanotetun ja Kaarinan SOS-lapsikylään sijoitetun lapsen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kokemuksen selvittäminen lapsikyläkodissa ja Kaarinan SOS-lapsikylässä. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten koen saavani osallistua ja vaikuttaa omiin asioihini arkielämässä omassa lapsikyläkodissa ja Kaarinan SOS-lapsikylässä?
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Kaarinan SOS-lapsikylän 12 vuotta täyttäneet lapset ja nuoret. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Kaarinan SOS-lapsikylään sijoitettujen lasten osallisuuden kokemuksia ja lasten käsityksiä heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan omiin asioihinsa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään ainekirjoituksen avulla lasten ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä omasta osallisuudesta ja vaikuttamiskeinoista. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysia ja lasten ainekirjoituksia analysoitiin teoriaohjaavasti. Analyysi perustui lasten omille käsityksille ja kokemuksille.
Kaikki 14 tutkimukseen pyydettyä kylän 12 vuotta täyttänyttä lasta ja nuorta osallistui ainekirjoitukseen. Vastaajien ikäjakauma oli 12 – 17 vuotta. Lapsista ja nuorista yhteensä 70 % koki voivansa vaikuttaa ja osallistua omiin asioihinsa ja he katsoivat pystyvänsä ilmaisemaan mielipiteensä. Heillä oli myös kokemus kuulluksi tulemisesta lapsikyläkodissa ja Kaarinan SOS-lapsikylässä. Kuitenkin kirjoittajista 28 % koki, että heillä ei ole sananvaltaa eikä heidän mielipiteillään ole merkitystä.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset kokivat voivansa vaikuttaa omiin henkilökohtaisiin asioihinsa. Eniten ainekirjoituksista tuli kokemuksellista tietoa lasten mahdollisuudesta vaikuttaa vapaa-ajan viettoonsa. Kodin sääntöihin ja tapoihin vaikuttamisen mahdollisuudesta kirjoitti kaksi kolmasosaa (10) lapsista. Puolet lapsista kertoi voivansa vaikuttaa yhteydenpitoon lapsen omiin läheisiin. Lapset esittivät myös toiveita asioista, joihin he toivoisivat voivansa nykyistä enemmän vaikuttaa.
Päätulosten ja johtopäätösten mukaan lasten ja nuorten osallisuus toteutui pääpiirteittäin hyvin Kaarinan SOS-lapsikylässä. Tutkimus osoitti, että lapset ja nuoret olivat valmiita kirjoittamaan kokemuksistaan ja heillä oli paljon moniäänisiä mielipiteitä omasta elämästään ja omista asioistaan.
Asiasanat: osallisuus, sijaishuolto, lastensuojelu, lapsikäsitys
Carlsson, Sari. Ainutkertainen lapsuuteni. Lasten kokemuksia osallisuudesta Kaarinan SOS–lapsikylässä. Diak Länsi, Pori. 72 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus
Opinnäytetyön aiheena oli huostaanotetun ja Kaarinan SOS-lapsikylään sijoitetun lapsen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kokemuksen selvittäminen lapsikyläkodissa ja Kaarinan SOS-lapsikylässä. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten koen saavani osallistua ja vaikuttaa omiin asioihini arkielämässä omassa lapsikyläkodissa ja Kaarinan SOS-lapsikylässä?
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Kaarinan SOS-lapsikylän 12 vuotta täyttäneet lapset ja nuoret. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Kaarinan SOS-lapsikylään sijoitettujen lasten osallisuuden kokemuksia ja lasten käsityksiä heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan omiin asioihinsa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään ainekirjoituksen avulla lasten ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä omasta osallisuudesta ja vaikuttamiskeinoista. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysia ja lasten ainekirjoituksia analysoitiin teoriaohjaavasti. Analyysi perustui lasten omille käsityksille ja kokemuksille.
Kaikki 14 tutkimukseen pyydettyä kylän 12 vuotta täyttänyttä lasta ja nuorta osallistui ainekirjoitukseen. Vastaajien ikäjakauma oli 12 – 17 vuotta. Lapsista ja nuorista yhteensä 70 % koki voivansa vaikuttaa ja osallistua omiin asioihinsa ja he katsoivat pystyvänsä ilmaisemaan mielipiteensä. Heillä oli myös kokemus kuulluksi tulemisesta lapsikyläkodissa ja Kaarinan SOS-lapsikylässä. Kuitenkin kirjoittajista 28 % koki, että heillä ei ole sananvaltaa eikä heidän mielipiteillään ole merkitystä.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset kokivat voivansa vaikuttaa omiin henkilökohtaisiin asioihinsa. Eniten ainekirjoituksista tuli kokemuksellista tietoa lasten mahdollisuudesta vaikuttaa vapaa-ajan viettoonsa. Kodin sääntöihin ja tapoihin vaikuttamisen mahdollisuudesta kirjoitti kaksi kolmasosaa (10) lapsista. Puolet lapsista kertoi voivansa vaikuttaa yhteydenpitoon lapsen omiin läheisiin. Lapset esittivät myös toiveita asioista, joihin he toivoisivat voivansa nykyistä enemmän vaikuttaa.
Päätulosten ja johtopäätösten mukaan lasten ja nuorten osallisuus toteutui pääpiirteittäin hyvin Kaarinan SOS-lapsikylässä. Tutkimus osoitti, että lapset ja nuoret olivat valmiita kirjoittamaan kokemuksistaan ja heillä oli paljon moniäänisiä mielipiteitä omasta elämästään ja omista asioistaan.
Asiasanat: osallisuus, sijaishuolto, lastensuojelu, lapsikäsitys