"Lapsi tarvitsee vanhempiaan sairaalassakin" : Vanhempien osallistumisen tukeminen lapsen sairaalahoidon aikana
Myllymäki, Noora; Mattila, Anniina (2012)
Myllymäki, Noora
Mattila, Anniina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204305564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204305564
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia vanhempien osallistumisesta sekä keinoja tukea vanhempia osallistumaan lapsensa hoitoon sairaalahoidon aikana. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mitä hoitajat ymmärtävät vanhempien osallistumisella ja millaisia keinoja hoitajilla on tukea vanhempia osallistumaan lapsen hoitoon. Lisäksi selvitettiin vanhempien osallistumista estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä hoitajien kehittämisehdotuksia vanhempien osallistumisen tukemisesta.
Tämän opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina käsitellään lapsen sairastumisen vaikutusta vanhempiin ja vanhempien osallistumista lapsen hoitoon. Tärkeimpänä teoreettisena lähtökohtana käsitellään vanhempien tukemista ja hoitajan vuorovaikutustaitoja. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää ja aineisto kerättiin hoitajille suunnattujen teemahaastatteluiden avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhempien hoitoon osallistuminen nähtiin tärkeänä osana lapsen kokonaisvaltaista hoitoa. Vanhempien osallistumismahdollisuuksina nähtiin lapsen perushoitoon osallistuminen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä osittain hoitotehtäviin osallistuminen. Tulosten mukaan hoitajilla on useita eri keinoja tukea vanhempien osallistumista. Näitä keinoja ovat rohkaiseminen, kannustaminen, luottamuksen rakentaminen, aito kuunteleminen, ohjaaminen ja tiedon antaminen. Hoitajan tulee myös tukea vanhempien jaksamista ja tulkita heidän yksilöllisiä tarpeitaan.
Hoitoon osallistumista edistäviä tekijöitä ovat hoitajan ja vanhempien välinen toimiva yhteistyö, toimiva omahoitajuus sekä toimiva lapsi-vanhempi -suhde. Hoitoa edistää myös, kun lapsi ja vanhemmat voivat hyvin. Vanhempien osallistumista estää heidän aikaisemmat negatiiviset sairaalakokemukset sekä lapsen sairastumisen aiheuttama pelko ja ahdistus. Osallistumista voivat estää myös hoitajan ja vanhempien erilaiset ajatukset lapsen hoidosta sekä hoitajan oma toiminta ja osaston kiire. Kehittämisehdotuksiksi tuloksista nousi esille omahoitajuuden toimivuuden parantaminen sekä lisäkoulutuksen tarjoaminen.
Jatkossa voitaisiin selvittää myös muiden perheenjäsenten osallistumisen tukemista esimerkiksi lapsen sisarusten näkökulmasta. Lisäksi voitaisiin kartoittaa äitien ja isien erilaisia tuen tarpeita osallistumisen tukemisen kannalta sekä miten vanhempien lapsen hoitoon osallistumisen tukeminen toimii, kun lapsi tarvitsee hoitoa myös sairaalajakson jälkeen.
Tämän opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina käsitellään lapsen sairastumisen vaikutusta vanhempiin ja vanhempien osallistumista lapsen hoitoon. Tärkeimpänä teoreettisena lähtökohtana käsitellään vanhempien tukemista ja hoitajan vuorovaikutustaitoja. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää ja aineisto kerättiin hoitajille suunnattujen teemahaastatteluiden avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhempien hoitoon osallistuminen nähtiin tärkeänä osana lapsen kokonaisvaltaista hoitoa. Vanhempien osallistumismahdollisuuksina nähtiin lapsen perushoitoon osallistuminen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä osittain hoitotehtäviin osallistuminen. Tulosten mukaan hoitajilla on useita eri keinoja tukea vanhempien osallistumista. Näitä keinoja ovat rohkaiseminen, kannustaminen, luottamuksen rakentaminen, aito kuunteleminen, ohjaaminen ja tiedon antaminen. Hoitajan tulee myös tukea vanhempien jaksamista ja tulkita heidän yksilöllisiä tarpeitaan.
Hoitoon osallistumista edistäviä tekijöitä ovat hoitajan ja vanhempien välinen toimiva yhteistyö, toimiva omahoitajuus sekä toimiva lapsi-vanhempi -suhde. Hoitoa edistää myös, kun lapsi ja vanhemmat voivat hyvin. Vanhempien osallistumista estää heidän aikaisemmat negatiiviset sairaalakokemukset sekä lapsen sairastumisen aiheuttama pelko ja ahdistus. Osallistumista voivat estää myös hoitajan ja vanhempien erilaiset ajatukset lapsen hoidosta sekä hoitajan oma toiminta ja osaston kiire. Kehittämisehdotuksiksi tuloksista nousi esille omahoitajuuden toimivuuden parantaminen sekä lisäkoulutuksen tarjoaminen.
Jatkossa voitaisiin selvittää myös muiden perheenjäsenten osallistumisen tukemista esimerkiksi lapsen sisarusten näkökulmasta. Lisäksi voitaisiin kartoittaa äitien ja isien erilaisia tuen tarpeita osallistumisen tukemisen kannalta sekä miten vanhempien lapsen hoitoon osallistumisen tukeminen toimii, kun lapsi tarvitsee hoitoa myös sairaalajakson jälkeen.