Kauniita kuvia järkikullan jättömailta : Mielisairauden ilmaiseminen elokuvassa kuvallisin ja äänellisin keinoin
Anttila, Anna (2012)
Anttila, Anna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205035955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205035955
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tarkastelen, kuinka elokuvassa ilmaistaan mielisairautta kuvallisin ja äänellisin keinoin. Tavoitteenani oli laatia tiettävästi ensimmäinen aiheeseen keskittyvä tutkielma. Tutkimukseni havaintoja hyödyntäen kuvasin, leikkasin ja värimäärittelin mielisairausaiheisen lyhytelokuvan.
Teoriaosuudessa perehdyn osa-alueittain mielisairauden ilmaisun keinoihin elokuvaesimerkkien avulla. Käsiteltävät osa-alueet ovat kuvaus, leikkaus, väri ja ääni. Lopuksi analysoin myös opinnäyte-elokuvani.
Tutkimuskohteena ovat toimineet lukuisat elokuvat, joissa ilmenee mielenterveyshäiriöitä tai jotka ilmaisutyylinsä puolesta soveltuvat varteenotettaviksi esimerkeiksi. Näitä elokuvia olen analysoinut tinkimättömällä tarkkaavaisuudella soveltaen elokuva-alan kirjallisuutta ja muun muassa värioppia sekä hivenen psykologiaa.
Mielisairauksien kirjo on laaja, ja näkemykset sairaudesta eroavat. Täten niiden elokuvalliseen ilmaisuunkin on erilaisia tyylejä. Toiset niistä pyrkivät realistisesti kuvaamaan sairautta, kun taas toiset taiteellisesti näyttäviin ja erikoisiin ratkaisuihin. Yhteistä näille molemmille tyyleille on kuitenkin klassisen elokuvailmaisun rikkominen. Virheet ovat nyt sallittuja tehokeinoja.
Teoriaosuudessa perehdyn osa-alueittain mielisairauden ilmaisun keinoihin elokuvaesimerkkien avulla. Käsiteltävät osa-alueet ovat kuvaus, leikkaus, väri ja ääni. Lopuksi analysoin myös opinnäyte-elokuvani.
Tutkimuskohteena ovat toimineet lukuisat elokuvat, joissa ilmenee mielenterveyshäiriöitä tai jotka ilmaisutyylinsä puolesta soveltuvat varteenotettaviksi esimerkeiksi. Näitä elokuvia olen analysoinut tinkimättömällä tarkkaavaisuudella soveltaen elokuva-alan kirjallisuutta ja muun muassa värioppia sekä hivenen psykologiaa.
Mielisairauksien kirjo on laaja, ja näkemykset sairaudesta eroavat. Täten niiden elokuvalliseen ilmaisuunkin on erilaisia tyylejä. Toiset niistä pyrkivät realistisesti kuvaamaan sairautta, kun taas toiset taiteellisesti näyttäviin ja erikoisiin ratkaisuihin. Yhteistä näille molemmille tyyleille on kuitenkin klassisen elokuvailmaisun rikkominen. Virheet ovat nyt sallittuja tehokeinoja.