Sarjakuvaromaanin käsikirjoittaminen
Ollikainen, Jari (2012)
Ollikainen, Jari
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025764
Tiivistelmä
Tavoitteeni on tehdä käsikirjoituspohja sarjakuvalle, oppia hyvät ja huonot puolet sarjakuvan suunnittelemisessa ja kuinka sarjakuva lopulta tehdään. Suunnitelmat koostuvat ideasta, synopsiksesta, käsikirjoituksesta, luonnoksista ja sivuluonnoksista. Suunnitelmani ovat toinen osa kolmiosaisesta sarjakuvaromaanistani Unaware ja muodostavat opinnäytetyöni teososan.
Tarkastelen käsikirjoituksen vaikutusta sarjakuvan tekemiseen: millainen työväline se on. On hyvä tietää aikooko tehdä stripin, novellin vai romaanin. Strippiin tai lyhyempään juttuun riittää idea. Novelliin ja romaaniin tarvitsee kuvakäsikirjoituksen tai käsikirjoituksen. Inspiraatio ideaan voi tulla omasta elämästä tai kirjoista, lehdistä, musiikista, peleistä, sarjakuvista ja televisiosta. Idea sitten muunnetaan yhden sivun mittaiseksi synopsikseksi, joka selittää lyhyesti juonen tai teeman. Sen jälkeen kirjoitetaan tai luonnostellaan käsikirjoitus, jossa on kaikki yksityiskohdat ja dialogia. Tämän jälkeen tehdään sivuluonnokset, joissa ilmenee ruutujako ja sommittelu.
Lähteinäni ovat Ilpo Koskelan (2010), Mari Ahokoivun (2007) ja Scott McCloudin (1994) sarjakuvaan liittyvät kirjat, ja muutama nettilähde. Word- ohjelmalla kirjoitin käsikirjoituksen ja synopsiksen. Hahmo- ja paikkaluonnokset tein lyijykynällä A4- kokoisille papereille, ehostukset tein tussilla. Sivuluonnokset piirsin tulitikkuaskin kokoisina sarjoina.
Ymmärrän nyt, kuinka käsikirjoitettu sarjakuva tehdään. Suunniteltu sarjakuva pysyy paremmin hallinnassa kokonaisuuden kannalta. Hyvin tehdyllä suunnitelmalla säästää aikaa ja kustannuksia. Hahmojen välisen dialogin voi rakentaa paremmin ja tiiviimmin. Koska tarinani sijoittuu menneisyyteen, oli hahmojen ja paikkojen suunnittelu tapahtuma-ajan mukaiseksi tärkeää. Kuva-arkistokin on hyvä olla. Sivuluonnokset auttoivat tarinan kuvaamisen parhaalla mahdollisella tavalla, hahmottamaan tarinan kulkua ja antamaan valmiin pohjan lopullisia luonnoksia varten. Toisen ihmisen mielipide luonnoksista voi myös olla palautteena paikallaan.
Tarkastelen käsikirjoituksen vaikutusta sarjakuvan tekemiseen: millainen työväline se on. On hyvä tietää aikooko tehdä stripin, novellin vai romaanin. Strippiin tai lyhyempään juttuun riittää idea. Novelliin ja romaaniin tarvitsee kuvakäsikirjoituksen tai käsikirjoituksen. Inspiraatio ideaan voi tulla omasta elämästä tai kirjoista, lehdistä, musiikista, peleistä, sarjakuvista ja televisiosta. Idea sitten muunnetaan yhden sivun mittaiseksi synopsikseksi, joka selittää lyhyesti juonen tai teeman. Sen jälkeen kirjoitetaan tai luonnostellaan käsikirjoitus, jossa on kaikki yksityiskohdat ja dialogia. Tämän jälkeen tehdään sivuluonnokset, joissa ilmenee ruutujako ja sommittelu.
Lähteinäni ovat Ilpo Koskelan (2010), Mari Ahokoivun (2007) ja Scott McCloudin (1994) sarjakuvaan liittyvät kirjat, ja muutama nettilähde. Word- ohjelmalla kirjoitin käsikirjoituksen ja synopsiksen. Hahmo- ja paikkaluonnokset tein lyijykynällä A4- kokoisille papereille, ehostukset tein tussilla. Sivuluonnokset piirsin tulitikkuaskin kokoisina sarjoina.
Ymmärrän nyt, kuinka käsikirjoitettu sarjakuva tehdään. Suunniteltu sarjakuva pysyy paremmin hallinnassa kokonaisuuden kannalta. Hyvin tehdyllä suunnitelmalla säästää aikaa ja kustannuksia. Hahmojen välisen dialogin voi rakentaa paremmin ja tiiviimmin. Koska tarinani sijoittuu menneisyyteen, oli hahmojen ja paikkojen suunnittelu tapahtuma-ajan mukaiseksi tärkeää. Kuva-arkistokin on hyvä olla. Sivuluonnokset auttoivat tarinan kuvaamisen parhaalla mahdollisella tavalla, hahmottamaan tarinan kulkua ja antamaan valmiin pohjan lopullisia luonnoksia varten. Toisen ihmisen mielipide luonnoksista voi myös olla palautteena paikallaan.