Tutkimus siirtolapuutarhoista ja niiden kiinnostavuudesta
Kalin, Joonas; Löf, Krista (2012)
Kalin, Joonas
Löf, Krista
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205035994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205035994
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli tehdä raportti siirtolapuutarhojen nykytilanteesta ja niiden tarpeesta lähitulevaisuudessa. Idea lähti ajatuksesta, että uusia siirtolapuutarha-alueita ei ole rakennettu Tampereelle 70-luvun jälkeen. Vanhoja alueita on saatettu laajentaa, mutta tilanpuutteessa niitä ei voida laajentaa loputtomiin. Lisäksi alueet ovat sijainneet alun
perin kaupungin laidoilla, mutta kaupungin laajentumisen myötä ne ovat jääneet keskelle asutusta.
Yleis- ja asemakaavassa siirtolapuutarhat huomioidaan omalla kaavamerkillä RP–siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue. Tampereella sijaitsee neljä siirtolapuutarhaa: Litukka, Rahola, Nekala sekä Niihama. Nämä kaikki, kuten myös muualla Suomessa sijaitsevat siirtolapuutarhat, ovat saaneet vaikutteita alun perin Tanskasta. Kuitenkin Saksasta siirtolapuutarhakulttuurin katsotaan alun perin lähteneen liikkeelle 1800-luvun lopussa.
Työ aloitettiin tekemällä kysely ASTA Rakentaja -messuilla. Tätä varten tehtiin havaintomateriaalia, kuten pohjapiirustusvaihtoehtoja ja aluesuunnitelma. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kiinnostavatko siirtolapuutarhat ja minkälaista siirtolapuutarhaa ihmiset toivoisivat. Kyselyyn vastasi 170 messukävijää. Näistä 50,8 % vastasi myönteisesti, että on kiinnostunut siirtolapuutarhaelämästä. Naiset ja miehet olivat yhtä lailla kiinnostuneita ja ikäluokkana 46–60-vuotiaat olivat muita kiinnostuneempia.
Tulosten mukaan siirtolapuutarha-alue saisi sijaita 5–15 km:n päässä asuinpaikasta ja mieluiten sinne kuljettaisiin polkupyörällä. Joukkoliikennettä pidettiin tärkeänä, eli sen tulisi kulkea alueelle. Siirtolapuutarhamökin toivottu koko olisi noin 35 m2 ja palstan koko 350 m2. Yleiset perustoiminnot tuntuivat olevan tärkeitä, sillä suurin osa haluaisi mökkiinsä sähkön, juoksevan veden sekä viemäröinnin. Saunan haluaisi omaan siirtolapuutarhamökkiinsä 59,4 % ja takan 49,4 % vastaajista.
Työssä laskettiin myös suuntaa-antava kustannusarvio erikokoisille siirtolapuutarhapalstoille mökkeineen ja mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toimintamuodoille. Jatkotutkimustarvetta aiheessa kuitenkin on. Kustannuksiin voisi paneutua vielä enemmän ja tutkia, löytyykö Tampereen seudulta sopivaa maa-aluetta rakentamiselle. Kun tiedossa olisi tarkat maaperäolosuhteet, pystyisi kustannusarvion laskemaan paljon tarkemmin.
perin kaupungin laidoilla, mutta kaupungin laajentumisen myötä ne ovat jääneet keskelle asutusta.
Yleis- ja asemakaavassa siirtolapuutarhat huomioidaan omalla kaavamerkillä RP–siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue. Tampereella sijaitsee neljä siirtolapuutarhaa: Litukka, Rahola, Nekala sekä Niihama. Nämä kaikki, kuten myös muualla Suomessa sijaitsevat siirtolapuutarhat, ovat saaneet vaikutteita alun perin Tanskasta. Kuitenkin Saksasta siirtolapuutarhakulttuurin katsotaan alun perin lähteneen liikkeelle 1800-luvun lopussa.
Työ aloitettiin tekemällä kysely ASTA Rakentaja -messuilla. Tätä varten tehtiin havaintomateriaalia, kuten pohjapiirustusvaihtoehtoja ja aluesuunnitelma. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kiinnostavatko siirtolapuutarhat ja minkälaista siirtolapuutarhaa ihmiset toivoisivat. Kyselyyn vastasi 170 messukävijää. Näistä 50,8 % vastasi myönteisesti, että on kiinnostunut siirtolapuutarhaelämästä. Naiset ja miehet olivat yhtä lailla kiinnostuneita ja ikäluokkana 46–60-vuotiaat olivat muita kiinnostuneempia.
Tulosten mukaan siirtolapuutarha-alue saisi sijaita 5–15 km:n päässä asuinpaikasta ja mieluiten sinne kuljettaisiin polkupyörällä. Joukkoliikennettä pidettiin tärkeänä, eli sen tulisi kulkea alueelle. Siirtolapuutarhamökin toivottu koko olisi noin 35 m2 ja palstan koko 350 m2. Yleiset perustoiminnot tuntuivat olevan tärkeitä, sillä suurin osa haluaisi mökkiinsä sähkön, juoksevan veden sekä viemäröinnin. Saunan haluaisi omaan siirtolapuutarhamökkiinsä 59,4 % ja takan 49,4 % vastaajista.
Työssä laskettiin myös suuntaa-antava kustannusarvio erikokoisille siirtolapuutarhapalstoille mökkeineen ja mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toimintamuodoille. Jatkotutkimustarvetta aiheessa kuitenkin on. Kustannuksiin voisi paneutua vielä enemmän ja tutkia, löytyykö Tampereen seudulta sopivaa maa-aluetta rakentamiselle. Kun tiedossa olisi tarkat maaperäolosuhteet, pystyisi kustannusarvion laskemaan paljon tarkemmin.