Henkilöstön palaute työyhteisössä : Case: Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Prisma Lohja
Räty, Anne (2012)
Räty, Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204255138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204255138
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeyrityksen Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Prisma Lohjan henkilöstöpalautteen nykytila ja palautekäytänteet. Tavoitteena oli luoda palautejärjestelmä henkilöstön ja esimiesten käyttöön Lohjan Prismassa. Opinnäytetyön aihe valittiin kohdeyrityksen tarpeiden mukaan, vuonna 2011 yrityksen kehityskohteena oli palautteen antaminen. Toimiva palautejärjestelmä on osa yrityksen palautekulttuuria ja sisäistä viestintää.
Opinnäytetyön tietoperustan aiheina olivat palaute käsitteenä, palauteprosessi ja esimiestyö. Kohdeyrityksen palautteenannon nykytila selvitettiin työntekijöille kohdistetulla kyselylomakkeella ja esimiesten haastatteluilla. Käytetty tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Henkilöstön tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 84. Kohdeyrityksessä on kolme esimiestä, jotka haastateltiin henkilöstön tutkimuksen tulosten valmistumisen jälkeen. Kohdeyrityksen esimiesten haastatteluissa selvitettiin esimiesten oma näkemys henkilöstöpa-lautteesta ja heidän roolinsa työyhteisössä.
Henkilöstön tutkimus osoitti, että yrityksen työntekijät saavat palautetta työsuorituksestaan esimieheltään, mutta moni toivoo palautetta enemmän. Työntekijät toivoivat saavansa niin positiivista kuin myös rakentavaa palautetta työsuorituksestaan. Työyhteisön ilmapiiri koettiin hyväksi ja esimiehet helposti lähestyttäviksi. Esimiesten haastattelut osoittivat, että henkilöstöltä tuleva palaute on monimuotoista ja käsittelytavat eroavat. Vaikka työntekijät kokivat ilmapiirin hyväksi, lähes jokainen haastateltu esimies totesi oman osastonsa kehityskohteeksi yhteishengen.
Kohdeyrityksellä oli jo tutkimuksen alussa selkeä malli asiakaspalautteiden käsittelyyn. Henki-löstöltä tuleva palaute on yhtä tärkeässä roolissa työyhteisön kehittämisessä, kuin asiakkailta tuleva palaute. Kohdeyritykselle kehitettiin yksinkertainen palautejärjestelmä, jonka avulla henkilöstön palautteiden käsitteleminen ja seuranta tehostuisi. Palautejärjestelmässä panostettiin etenkin järjestelmän avoimuuteen ja tiedon jakamiseen osastojen välillä.
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:lla on kolme Prismaa, Lohjalla, Nummelassa ja Halikossa. Tämän opinnäytetyön tutkimus selvitti siis ainoastaan yhden Prisman henkilöstöpalautteen nykytilan. Jatkossa tutkimuksen voisi tehdä myös Nummelan ja Halikon Prisman henkilöstölle, näin selvitettäisiin onko Prismojen välillä tuloksissa eroja ja kuinka palautejärjestelmää voitaisiin yhtenäistää.
Opinnäytetyön tietoperustan aiheina olivat palaute käsitteenä, palauteprosessi ja esimiestyö. Kohdeyrityksen palautteenannon nykytila selvitettiin työntekijöille kohdistetulla kyselylomakkeella ja esimiesten haastatteluilla. Käytetty tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Henkilöstön tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 84. Kohdeyrityksessä on kolme esimiestä, jotka haastateltiin henkilöstön tutkimuksen tulosten valmistumisen jälkeen. Kohdeyrityksen esimiesten haastatteluissa selvitettiin esimiesten oma näkemys henkilöstöpa-lautteesta ja heidän roolinsa työyhteisössä.
Henkilöstön tutkimus osoitti, että yrityksen työntekijät saavat palautetta työsuorituksestaan esimieheltään, mutta moni toivoo palautetta enemmän. Työntekijät toivoivat saavansa niin positiivista kuin myös rakentavaa palautetta työsuorituksestaan. Työyhteisön ilmapiiri koettiin hyväksi ja esimiehet helposti lähestyttäviksi. Esimiesten haastattelut osoittivat, että henkilöstöltä tuleva palaute on monimuotoista ja käsittelytavat eroavat. Vaikka työntekijät kokivat ilmapiirin hyväksi, lähes jokainen haastateltu esimies totesi oman osastonsa kehityskohteeksi yhteishengen.
Kohdeyrityksellä oli jo tutkimuksen alussa selkeä malli asiakaspalautteiden käsittelyyn. Henki-löstöltä tuleva palaute on yhtä tärkeässä roolissa työyhteisön kehittämisessä, kuin asiakkailta tuleva palaute. Kohdeyritykselle kehitettiin yksinkertainen palautejärjestelmä, jonka avulla henkilöstön palautteiden käsitteleminen ja seuranta tehostuisi. Palautejärjestelmässä panostettiin etenkin järjestelmän avoimuuteen ja tiedon jakamiseen osastojen välillä.
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:lla on kolme Prismaa, Lohjalla, Nummelassa ja Halikossa. Tämän opinnäytetyön tutkimus selvitti siis ainoastaan yhden Prisman henkilöstöpalautteen nykytilan. Jatkossa tutkimuksen voisi tehdä myös Nummelan ja Halikon Prisman henkilöstölle, näin selvitettäisiin onko Prismojen välillä tuloksissa eroja ja kuinka palautejärjestelmää voitaisiin yhtenäistää.