PK-yrittäjyys palkkatyön vaihtoehtona
Jusslin, Jukka (2012)
Jusslin, Jukka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275346
Tiivistelmä
Tutkimusaiheeni on pk-yrittäjyys palkkatyön vaihtoehtona ja yrittäjän persoonallisuuden merkitys liiketoiminnassa. Lisäksi tarkastelen käyttäjälähtöisyyden merkitystä ja huomioimista
pk-yrityksessä.
Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti rakentunut palkkatyölle ja varsinkin korkeammin koulutetut ovat mieluiten hakeutuneet toisen palvelukseen mm. hyvien uranäkymien ja työpaikan varmuuden houkuttelemina. Meillä on vain yksi yrittäjä kymmentä palkansaajaa kohti. Nyt kun suuret organisaatiot eivät tarjoa entiseen tapaan työpaikkoja, vaan vähentävät niitä, ei tasainen ja turvattu työura palkansaajana ole lainkaan niin varma kuin ennen. Yrittäjyys on nousemassa arvoon ja siihen kannustetaan julkisessa keskustelussa. Yksityistä ja julkista rahaa on saatavissa yritystoiminnan käynnistämiseen entistä paremmin ja kasvuyrittäjyyttä pidetään toivottavana.
Kirjallisuuskatsauksessa käyn läpi yrittäjyyteen ja yrittäjään liittyvät määritelmät, pk-yritysten kynnysarvot, pk-yritystoiminnan merkityksen kansantaloudelle Suomessa ja Euroopan Unionissa, yrittämisen eri muodot, yksityiset ja julkiset rahoituskanavat sekä yrityksen kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät keskeiset asiat. Lisäksi tarkastelen yrittäjän luonteenpiirteiden merkitystä yritystoiminnassa. Yritys on aina yrittäjänsä näköinen, eikä menestyvää yritystoimintaa synny ilman asiastaan innostunutta ja osaavaa yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Tietyistä luonteenpiirteistä, kuten luovuudesta, kyvystä valjastaa resursseja ja johtaa sekä kiinnostuksesta ympäröivää maailmaa ja kanssaihmisiä kohtaan, on paljon hyötyä yrittäjälle. Tarvitaan myös halua ja kykyä kuunnella ja ymmärtää omaa henkilökuntaa sekä nöyryyttä kysyä neuvoja kokeneemmilta yrittäjiltä ja taitoa etsiä itselleen pätevät neuvonantajat. Sekä kohtuullista, mutta ei yltiöpäistä, riskinottokykyä, tahtoa panna asiat toimeksi sekä halua olla laskematta tehtyjä työtunteja. Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden elinehto on asiakaslähtöinen ajattelu ja käyttäjän näkökulman huomioiminen.
Haastattelemani pk-yrittäjät edustivat eri toimialoja ja olivat koulutustaustaltaan erilaisia, mutta silti heissä oli paljon samaa. Eroja oli siinä, miten haastatellut kokivat yrittäjyyden ja miten itse kukin suunnitteli tulevaisuuttaan. Osa viihtyi yrittäjänä erinomaisesti ja aikoi jatkaa vielä kauan, osa suunnitteli paluuta palkkatyöhön tai oli jo palannutkin. Jaoin tutkimukseni perusteella pk-yrittäjät neljään uuteen kategoriaan.
Pk-yrittäjyys on nyky-Suomessa erittäin hyvä vaihtoehto palkkatyölle, eikä menestyvän yrittäjän tarvitse olla yli-ihminen. Ei myöskään ole olemassa yhtä ja ainoaa persoonallisuustyyppiä, jolle yrittäjyyttä voisi erityisesti suositella, vaan monenlaiset ihmiset menestyvät niin halutessaan yrittäjinä. Parhaimmillaan pk-yrittäjyys on elämäntapa, joka antaa virtaa koko elämään ja josta ei haluta eläkkeelle eikä takaisin palkkatöihin.
pk-yrityksessä.
Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti rakentunut palkkatyölle ja varsinkin korkeammin koulutetut ovat mieluiten hakeutuneet toisen palvelukseen mm. hyvien uranäkymien ja työpaikan varmuuden houkuttelemina. Meillä on vain yksi yrittäjä kymmentä palkansaajaa kohti. Nyt kun suuret organisaatiot eivät tarjoa entiseen tapaan työpaikkoja, vaan vähentävät niitä, ei tasainen ja turvattu työura palkansaajana ole lainkaan niin varma kuin ennen. Yrittäjyys on nousemassa arvoon ja siihen kannustetaan julkisessa keskustelussa. Yksityistä ja julkista rahaa on saatavissa yritystoiminnan käynnistämiseen entistä paremmin ja kasvuyrittäjyyttä pidetään toivottavana.
Kirjallisuuskatsauksessa käyn läpi yrittäjyyteen ja yrittäjään liittyvät määritelmät, pk-yritysten kynnysarvot, pk-yritystoiminnan merkityksen kansantaloudelle Suomessa ja Euroopan Unionissa, yrittämisen eri muodot, yksityiset ja julkiset rahoituskanavat sekä yrityksen kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät keskeiset asiat. Lisäksi tarkastelen yrittäjän luonteenpiirteiden merkitystä yritystoiminnassa. Yritys on aina yrittäjänsä näköinen, eikä menestyvää yritystoimintaa synny ilman asiastaan innostunutta ja osaavaa yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Tietyistä luonteenpiirteistä, kuten luovuudesta, kyvystä valjastaa resursseja ja johtaa sekä kiinnostuksesta ympäröivää maailmaa ja kanssaihmisiä kohtaan, on paljon hyötyä yrittäjälle. Tarvitaan myös halua ja kykyä kuunnella ja ymmärtää omaa henkilökuntaa sekä nöyryyttä kysyä neuvoja kokeneemmilta yrittäjiltä ja taitoa etsiä itselleen pätevät neuvonantajat. Sekä kohtuullista, mutta ei yltiöpäistä, riskinottokykyä, tahtoa panna asiat toimeksi sekä halua olla laskematta tehtyjä työtunteja. Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden elinehto on asiakaslähtöinen ajattelu ja käyttäjän näkökulman huomioiminen.
Haastattelemani pk-yrittäjät edustivat eri toimialoja ja olivat koulutustaustaltaan erilaisia, mutta silti heissä oli paljon samaa. Eroja oli siinä, miten haastatellut kokivat yrittäjyyden ja miten itse kukin suunnitteli tulevaisuuttaan. Osa viihtyi yrittäjänä erinomaisesti ja aikoi jatkaa vielä kauan, osa suunnitteli paluuta palkkatyöhön tai oli jo palannutkin. Jaoin tutkimukseni perusteella pk-yrittäjät neljään uuteen kategoriaan.
Pk-yrittäjyys on nyky-Suomessa erittäin hyvä vaihtoehto palkkatyölle, eikä menestyvän yrittäjän tarvitse olla yli-ihminen. Ei myöskään ole olemassa yhtä ja ainoaa persoonallisuustyyppiä, jolle yrittäjyyttä voisi erityisesti suositella, vaan monenlaiset ihmiset menestyvät niin halutessaan yrittäjinä. Parhaimmillaan pk-yrittäjyys on elämäntapa, joka antaa virtaa koko elämään ja josta ei haluta eläkkeelle eikä takaisin palkkatöihin.